Nothing is over

2. Lääkärin soitto

Tuijotimme tikkua itkien ainakin 10 minuuttia. Olimme niin onnellisia. Lopulta saimme kerättyä itsemme ja lähdimme vessasta. Louis yritti alkaa tekemään jotain iltapalaa, mutta pakotin hänet istumaan sillä aikaa, kun minä tein iltapalaa. Olihan tuo edelleen heikko oksentamisesta ja pahoinvoinnista. Paistoin lettuja ja vilkaisin välillä, että Louis on kunnossa.

"Millon aattelit, et kerrottais mun äitille ja Gemmalle sekä sun isälle ja siskoille?" kysyin istuuduttuani pöydän ääreen syömään. "Jos odotettais, et ensimmäinen kolmannes on menny ni riski keskenmenosta ei ois enää nii iso", Louis vastasi ja laittoi lettua suuhunsa. "Totta. Kerrotaan sillon", totesin. Loput letut söimme hiljaisuuden vallitessa. Keskityimme vain syömiseen.

Makoilimme vain sängyllä katsellen toisiamme. Sipaisin Louisin poskea. "Mä rakastan sua", sanoin hymyillen. "Ja sua", sanoin ja silitin Louisin vatsaa. "Mäki rakastan sua", hän sanoi ja painoi huulensa vasten huuliani. Lopulta nukahdimme siihen ihan toisiimme kiinni. Heräsin yöllä siihen, kun Louis nousi sängystä. "Kulta mihin sä meet, onks kaikki hyvin?" kysyin ja nousin ylös.

"Käyn vaa vessassa", Louis vastasi. Huokaisin helpotuksesta ja menin takaisin sänkyyn. Kuulin kuinka Louis pesi käsiään. Pian tuo tulikin jo takaisin sänkyyn ja käpertyi viereeni. "Hyvää yötä rakas", kuiskasin ja painoin hellän suukon Louisin hiusten sekaan. "Hyvää yötä", tuo kuiskasi ja tunsin kuinka hänen kätensä kietoutui tiukemmin ympärilleni.

Heräsin aamulla siihen, että vähän jopa hytisin kylmästä. Päätäni jyskytti ja olo oli kamala. Yritin nousta, mutta ei siitä tullut mitään. Louis tuli hetken päästä huoneeseen ja painoi suudelman otsalleni. "Sulla on ihan tulikuuma otsa", tuo totesi. "Mä haen kuumemittarin, särkylääkettä ja vettä", Louis sanoi ja katosi huoneesta.

"39,8. Herranen aika rakas sä jäät nyt sänkyyn. Tuon sulle jotai aamupalaa", Louis sanoi ottaessaan mittarin minulta. Laitoin särkylääkkeen suuhuni ja nielaisin sen vesihörpyn kera. Join vielä vähän vettä ja laskeuduin takaisin makuulle. Puolen tunnin päästä Louis tuli huoneeseen aamiaistarjotin käsissään. "Voi kiitos rakas", sanoin ja nousin istumaan. "Mä lähen käymään kaupassa. Lepää sä sillä aikaa", tuo sanoi hymyillen ja katosi jälleen huoneesta.

Söin aamupalan loppuun ja ehdin hädin tuskin painaa pääni tyynyyn, kun kännykkäni soi. Katsoin näyttöä, mutta siinä näkyi vain numero. "Harry Styles", sanoin. "Hei täällä Fredrik Brixton. Soittelin niistä miehenne verikoetuloksista, kun hän ei vastannut puhelimeen. Miehenne on raskaana. Siitä se pahoinvointi ja muut oireet", Fredrik kertoi.

"Kiitos soitosta. Ihana uutinen kerrassaan. Hyvää päivänjatkoa", sanoin ja suljin puhelun. Laskin kännykän yöpöydälle ja suljin silmäni. Halusin nyt vain nukkua hetken. Heräsin ulko-oven kolahdukseen. Louis tuli kaupasta takaisin. Oloni oli särkylääkkeen ansiosta jo parempi, joten päätin nousta hetkeksi käydäkseni suihkussa ja pesemässä hampaani sekä auttamassa Louisia ruoanlaitossa.

Louis yritti passittaa minua takaisin sänkyyn, mutta jäin keittiöön hänen seurakseen kehotuksista huolimatta. Kerroin tuolle lääkärin soitosta ja uutisista mitä tuo kertoi. "En voi uskoo, et me saadaan vauva", Louis henkäisi ja silitti mahaansa. "En mäkään. Meiän pitää sisustaa vauvalle huone ja ostaa kaikki tarvikkeet valmiiks", sanoin.

"Nii täytyy, mut ei sil viel oo kiirettä", Louis sanoi ja nosti perunakattilan pöytään jauhelihakastikkeen kera. Söimme jutellen vauvasta ja tulevaisuudesta. "Mut nyt sä meet takas sänkyyn lepäämään", tuo sanoi ja veti minua kädestä makuuhuoneeseen. Louis peitteli minut ja tuli itse makoilemaan viereeni. Katsoimme vain toisiamme rakastuneesti silmiin ja hymyilimme.

//Uus luku olkaa hyvä👋🏻