I'm always here for you❤️ yoonmin

luku 9:

Ei kenenkään näkökulma:

"Yoongi älä avaa" Jimin sanoi aavistaen jotain. "Pakkohan heidän on saada tietää" Yoongi vastasi. "Yoongi pliis ". Ja tuota katsetta edes Yoongi ei pystynyt vastustamaan mutta ajatteli että Jimin tulisi kiittämään häntä jonakin päivänä joten hän käveli ja avasi oven. "Hei mr ja mrs park" Yoongi sanoi kohteliaasti. Ilman mitään vastausta Mrs park suoraansanottuna ryntäsi sisään Jiminin kimppuun. "Jimin miten saatoit! Me annettiin sulle yks ainoa tehtävä ja sä et pystyny ees sitä suorittaa loppuun! Niinku vittu sä oot vammanen lapsi!" Yoongi katseli kauhun vallassa kun Mrs park roikkua Jiminissä ravistaen häntä ja Mr park nauroi vieressä. "Vammane? Kuka tässä on vammane ei varmaankaan se joka ihan ilman mitään syytä haukkuu lapsensa pystyyn!" "Mitä sanoit?!!!" Puolestaan Mr park huusi. "Yoongi pysy pois tästä" Jimin käski kyynel silmänurkassa. "Eikun annetaan pojan puhua kun hänet on kasvatettu varmaan jossain kadunkulmalla!" "NYT RIITTI!!" Jimin huusi ja työnsi molemmat vanhempansa ovesta pihalle, lukitsi äkkiä oven ja valui maahan ovea vasten. Vielä viimeiseksi teokseen Jiminin isä koputti ikkunaan ja huusi "Tapa ittes!"

Hetken istumisen jälkeen Jimin katsoi Yoongia joka katsoi Jiminiä "mitä vittua just äske tapahtu" ilmeellä. Jimin nosti kätensä pään päällä ja hautasi päänsä niihin.

Jiminin päässä pyöri yksi lause".....me annettiin sulle yks tehtävä ja sä et ees sitä pystyny suorittaa loppuun..."

Koko loppu illan Jimin ja Yoongi eivät puhuneet asiasta ja eivät edes katsoneet toisiaan.

Pian Jimin nousi sohvalta ja oli menossa huoneeseensa mutta Yoongin ääni pysäytti hänet "mihi meet" hän kysyi karhealla äänellään. "Nukkumaan"
"okei mä taidan nukkua tän yön tällä sohvalla". Jimin vain nyökkäsi ja jatkoi matkaansa.

Ylöspäästyään Jimin mietti miten pystyisi nyt toteuttamaan suunnitelmansa kun Yoongi nukkuisi oven ja palotikkaiden vieressä! Ainoa mahdollinen reitti mihin Yoongi ei ehkä heräisi olisi keittiön takaovi johon pitäisi mennä olohuoneen läpi jossa Yoongi nukkui. Jimin odotti huoneessaan tunnin että Yoongi ehtisi nukahtaa, pakkasi reppunsa ja lähti sitten kapuamaan alas.

Jimin katsoi ensin nukkuuko Yoongi ja hiipi erittäin nopeesti olohuoneen poikki ja jäi piiloon sohvan taakse katsoakseen ettei Yoongi herännyt. Pian hän kumminkin alkoi avamaan erittäin hiljaa ja rauhallisesti takaoven lukkoa ja kun Jimin sai sen auki, hän puikkelehti nopeasti ovesta pihalle ja lukitsi oven.

Jimin kierteli tyhjiä Busanin katuja ja pian jäi yhdelle kadun kulmalle istumaan ja nukahti.

Yoongin näkökulma:

Heräsin hikisenä sohvalta. Katselin hetken ympärilleni ja lähdin etsimään Jiminiä. "Jimin!" Ei vastausta. "Jimin!!" Ei vastausta.
"Mitä se kakara taas touhuaa" mumisin hiljaa itselleni. "Jimin tää ei oo enää haus.." saavuin huoneeseen mutta se oli tyhjä. "Jimin!!" Juoksin ympäri taloa etsien häntä mutta turhaan. Hain nopeasti takin ja otin avaimet ja lähdin etsimään häntä.

Kiertelin lähimpiä kortteleita ympäri todella pitkään ja väsymys alkoi jo olla suuri. Kävelin väsyneenä kotikatuamme (kotikatu spotted :Dd) ja pian jaloista loppui tunto ja kaaduin jäiseen maahan ja suljin silmäni.

Nonni tämmöne tylsä luku tällä kertaa😂😂🤙🏻

Mutta minä lähdenkin tästä lukemaan ruotsin kokeeseen johon muuten jos joku osaa ruotsia vois auttaa mua!😄❤️

toivottavasti tykkäsitte ja gn ihanat😴🇸🇪❣️