luku 10🎉:

804 64 2
                                    

Yoongin näkökulma:

Heräsin hirveään päänsärkyyn. Päätäni vihloi niin paljon että en olisi jaksanu heti nousta ylös. Hetken makaamisen jälkeen nousin ylös jäisestä maasta ja sain heti paljon ihmetteleviä katseita töihin meneviltä virkamiehiltä.

Laahustin viereiseltä kadultani kotiin ja jäin istumaan oven eteen. Katsoin kelloa "se on vasta kahdeksan, ehtisin vielä kouluun" mutta mitä järkeä siinä olisi koska hukkaisin vain aikaa Jiminin etsimiseen.(hetken hiljaisuus) "JIMIN!!! Voi perse oon kokonaan unohtanut!!" voi saatana mitä nyt teen "Jiminhän haluaa opiskella, hänhän haluaa tulla isona lääkäriksi ja haluaa siksi käydä koulun hyvin eli hän saattaa olla koululla!" sanoin ja otin koululaukkuni ja lähdin juoksemaan koululle.

Juoksin ja juoksin ja juoksin täyttä höökää koululle ja ehdin juuri ja juuri luokkaan ennenkuin opettaja sulki oven. Heti ensimmäiseksi tutkin koko luokan läpi että onko Jimin luokassa, mutta ei ollut. "voi vittu" ajattelin hiljaa, mutta en ehtiny kauaakaan ajatella kun tunti jo alkoi. Meillä oli matikkaa, matikka on Jiminin lempiaine ja tiesin että hän ei skippaisi sitä mistään hinnasta.

Tuntia oli ehtiny kulua jo yli puolet kun oveen koputettiin nopeasti.
Opettaja meni avaamaan ja oven takana seisoi Jimin ihan henkihieverissä. Hänen vaatteensa olivat ihan katupölyn peitossa ja niin oli myös hänen upeat kasvonsa ja hiuksensa. Hänen poskestaan oli haava joka vuosi verta ja hänen silmänaluset olivat ihan mustat. Hän näytti kamalalta.

"Jimin mitä sinulle on sattunut onko kaikki hyvin?!" Opettaja kysyi huolissaan. Mutta Jimin vastasi vain nyökkäyksellä ja pienellä hymyllä ja istui sit ensimmäiseen pulpettiin.
Koko loppu tunnin ajan oppilaat tuijottivat ja kuiskailivat jotain Jiministä.

Kun tunti oli loppumaisillaan opettaja pyysi Jiminiä jäämään luokkaan.

Jiminin näkökulma:

Heräsin kylmältä kujalta (lol :Dd) aivan likaisena ja poskestani vuosi verta. En tiedä mikä siihen on osunut mutta kumminkin siinä on haava.

Mietin hetken aikaa mitäköhän kello oikein on ja puhelinta minulla ei tietenkään ollut josta olisin voinut ajan tarkistaa mutta näin kiltin näköisen vanhan ihmisen kävelevän minua vastaan ja kysyin häneltä paljonko kello olisi.

Vanha rouva hymyili ja kertoi että se on tulossa yhdeksän. "Yhdeksän!!!!" kiitin nopeasti rouvaa ja lähdin juoksemaan kotiimme.

Kun pääsin ovellemme nopeasti riuhtasin sen auki otin koululaukkuni ja lähdin juoksemaan vielä kovempaa koululle. Saavuin 15 minuutissa koululle ja katsoin koulun kelloa se näytti 9.27, paska. Etsin lukujärjestyksen nopeasti laukustani ja katsoin mitä ainetta meillä oli. "Matikkaa, paska" lähdin taas juoksuun kohti luokkaa nimeltä m1.

Luokan ovella koputin nopeasti oveen ja odotin että opettaja tulisi avaamaan sen ja kun ovi aukesi opettaja kysyi onko minulla kaikki hyvin ja pyysin nopeasti anteeksi ja kävelin ovesta sisään välttäen kaikkien muiden katseet, varsinkin Yoongin. Koska miten vitussa pystyisin selittämään hänelle miksi olen karannu yöllä ja miksi olen veressä ja likainen.

Tunti tai no mitä siitä oli jäljellä kului tosi nopeasti mutta juuri kuin olin pakkaamas tavaroitani opettaja pyysi minua jäämään luokkaan puhumaan hänen kanssaan jotain.

Kun koko luokka oli tyhjentynyt opettaja aloitti "Jimin olen huomannut että olet ollut todella suoraansanoen outo näinä lähipäivinä tulet kouluun myöhässä ja verisenä ja olen kuullut että oot itkeny koulun käytävällä onko kaikki varmasti hyvin? Olemme rehtorin kanssa sopineet sinulle ajan kuraattorille joka keskiviikko matikan tunnilla." "MITÄÄ EI MIELUMMIN JOLLAIN MUULLA TUNNILLA MUT EI AINAKAAN MATIKAN" "anteeksi mutta osaat niin hyvin matikkaa että se on nyt matikan tunnilla ja pysyy siinä."

Voi vittu mitä tästäki nyt taas tulee.



Moi ppl💗✨

Tämmöne luku tällä kertaa 😬😂❤️

ja ihan vaan tietona kirjotin tän sillon kun odotin terapeuttia niin tää saattaa olla sit vhä outo😅🤙🏻

mut joo moi viettäkää kivaa loppu pv ja ootte parhaita😘💞💞✨

I'm always here for you❤️ yoonminTahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon