Nälkä

Luku 26 (Maa, 3014)

Luku 26 (Maa, 3014)

Syaaninsiniset silmät kiertelevät lintuhäkkejä epätavallisen kiinnostuneina. Syyllisen silmät. Edelweiss tietää, että Cyan välttää normaalioloissa lintuihin katsomista niin paljon kuin vain pystyy. Ainoa syy sellaiseen käytökseen on katsekontaktin vältteleminen, eikä katsekontaktia koskaan vältä kukaan viaton. Ei tällä tavalla. Edelweiss piilottaa innostuneen hymynsä.

"Tervehdys, Cyan", Edelweiss lausuu mahdollisimman hitaasti, jotta Cyan ehtii nauttia jokaisesta korostuksellisesta äänteestä. "Onko tuo syyllisyyttä, jota löydän silmistäsi?"

"Minulla on sinulle asiaa, mestari Edelweiss. Kiireistä asiaa." Cyan kuulostaa hengästyneeltä, vaikka hänen on täytynyt odottaa mustien puiden lomassa muutamia minuutteja Edelweissin saapumista.

"Niin minullakin on sinulle, Cyan. Meillä on kaikki maailman aika, ja pyytäisin sinua ystävällisesti rauhoittumaan."

Cyanista näkee, miten tämän tekisi mieli väittää vastaan, mutta hän saa pidettyä lauseensa viime hetkellä sisässä. Nuori mies vain nyökäyttää vaaleaa päätään sen merkiksi, että Edelweiss voi kertoa. Hänen silmänsä kiertelevät vielä lintuja ja pysähtyvät yhteen, jolta puuttuu puolet nokasta. Edes Edelweiss itse ei osaa kertoa, miten on saanut sellaista jälkeä aikaiseksi.

"Cyan, sinä et ole rauhoittunut lainkaan. En saa sinuun yhteyttä."

"Saanko tehdä henkilökohtaisen huomautuksen?"

"Olet tehnyt niitä aiemminkin, Cyan, enkä näe mitään erityistä syytä olla tekemättä juuri nyt." Edelweiss ojentaa kätensä suoraksi ja tekee kädellään siron eleen, joka toimii Cyanille merkkinä puhua.

"Joka kerta, kun puhuttelet minua, mainitset nimeni. Mihin pyrit sillä? Olet tämänkin keskustelun aikana maininnut sen neljästi."

Edelweiss raottaa suutaan kuin hymyilisi, mutta liike on liian pieni paljastamaan hänen täydellisen valkoiset hampaansa. "Vain neljä? Pitänee tehdä asiaan parannus, sillä aiempi ennätykseni on kaksitoista."

Cyanin keho jännittyy silkasta raivosta. Jokainen lause, joka Edelweissin valkeilta, täyteläisiltä huulilta pääsee ulos, tuntuu aseelta häntä vastaan. "Voisitko vastata kysymykseeni?"

"Joko tahdon testata kärsivällisyyttäsi", Edelweiss aloittaa hymyillen tällä kertaa oikeasti, "tai sitten vain tahdoin tietää, huomaatko moista asiaa ollenkaan. Joka tapauksessa tämä puheenaihe johdattelee meidät siihen, mitä haluan kertoa sinulle."

Naisen laskelmallisuus järkyttää Cyania, mutta hän ei voi varsinaisesti sanoa vastaan, sillä peliä Edelweissin kanssa ei noin vain katkaistakaan. Hän luo muutaman silmäyksen naisen lintuihin, ja tulee siihen tulokseen, että haluaa itsekin pysytellä vielä omassa häkissään.

Ei loppujen lopuksi ole merkitystä, miksi Edelweiss toistelee hänen nimeään. Siinähän koettelee. Cyan haluaisi ajatella, ettei välitä, vaikka ahdistus kalvaa häntä jokaisella kerralla, kun hän seisoo Edelweissin läheisyydessä.

"Joten käykäämme asiaan, eikö niin?"

Vaisu nyökkäys, vaisumpi kuin edellinen. Cyanin kärsivällisyys murenee Edelweissin tyytyväisyyden kasvaessa.

"Minä olen testannut sinua monilla elämäsi alueilla. Olet ollut kokonaisvaltaisesti tarkkailuni alaisena, jokaista luonteenpiirrettäsi on arvioitu."

Kärsivällisyystesti ei yhtäkkiä tunnukaan täysin merkityksettömältä.

"Koska olen katsonut sinut tarpeeksi älykkääksi, minun tuskin tarvinnee selittää sinulle, miten eri tavoin olen sinua pystynyt arvioimaan."