Prisoner [Yoonkook]

Just A Bad Police..

"Hoseok! Mitä? Mä en tiennyt et sä työskentelet nykyään vankilassa?" Huudahdin. Hoseok juoksi luokseni ja antoi minulle kunnon halin. "Hitto Jungkook. Siitä on pitkä aika ku ollaan nähnty." Hän sanoi iloisena ja tarjosi minulle kahvia. Hän alkoi sitten esittelemään minulle muita työkavereitaan. Tervehdin kaikkia yksitellen. Työporukka vaikuttaa mukavalta. "Jungkook? Kuulemma sut on laitettu vahtimaan vain yhtä vankia, eikö niin?" Nuori mies nimeltä Jackson kysyi. Nyökkäsin. "Joo, kyllä. Tai siis suurimmaks osaks vahdin vain yhtä." Kerroin ja join kahvini loppuun. "Mukava saada uusia kasvoja työpiireihin." Jackson hymyili ja taputti minua olkapäähän ja poistui huoneesta. Pian huoneessa olikin vain minä ja Hoseok. "Kukas se yks vanki on?" Hoseok kysyi samalla kun heitti minulle avaimeni ja pari muuta varustetta. Otin kaikista kopin. "Min Yoongi." Sanoin ja korjasin hieman vaatteita päälläni. "Min Yoongi? Siis Korean tunnetuin rikollinen! Onpa sulle annettu iso tehtävä." Hän naurahti ja lähdimme molemmat ulos huoneesta. "Hah, tosi iso tehtävä. Ei koko tyyppi vaikuta eet vaaralliselta. Tai vaikelta vahdittavalta." Sanoin päättäväisesti ja astuimme vankilan puolelle. Huomasin samantien missä Yoongin selli. Kävelin sellin luo ja huomasin miten hänen kätensä oli laitettu käsiraudoilla kiinni. Hän seisoi keskellä selliään ja pian nosti katseensa minuun. Hänen katseensa oli kylmä. Pian hän heilautti vaaleat hiuksensa pois silmiensä edestä ja käveli lähelle kaltereita. "Päästä mut helvettiin näistä raudoista. En mä tee mitään." Hän sanoi matalalla äänellä. "Luuleks sä oikeesti pääseväs pois noista raudoista noin helposti? Hah en usko." Sanoin ja heiluttelin avaimia hänen naamansa edessä. Yoongi katsoi minua kylmästi ja lähti pois kaltereiden luota. 

*

Muutamien tuntien kuluttua minulle annettiin määräys avata hänen rautansa. "Selli numero 48 auki!" Huudahdin ja sellin ovi avautui. Kävelin sisään ja irrotin hänen rautansa. Pitelin kuitenkin hänen molempiä käsiään vielä hetken hänen selkänsä takana. "No katotaan osaatko olla kiltisti ilman rautoja." Työnsin hänet sitten eteenpäin ja poistuin sellistä samalla huutaen. "Selli numero 48 kiinni!" Yoongi tuli pian kaltereiden luokse ja nojasi niihin. "Vai niin. Sä otat tän pahan kytän roolin. Miten hupaisaa." Yoongi naurahti ja katsoi minua kylmällä ja jokseenkin seksikkäällä katseella. "Todella hupaisaa. Uskon ettei sua paljoa naurata se tieto että istut täällä 5 vuotta." Läimäisin pampulla kalteria ja lähdin kävelemään taukohuonetta kohti.

*

Istuin koko tauon ajan hiljaa ja hörpein kahviani. Mietin vain koko ajan asioita jotka pyörivät mielessä. Mutta en mä voi..Jungkook. Älä mieti tollasia. Havahduin pian kun huomasin muiden poistuvan huoneesta. Pian poistuin heidän perässään. Kävelin pitkin vankilan käytäviä kunnes Johtaja Park tuli vastaan. Hän pysäytti minut hetkeksi jä pyysi jos toisin Yoongin kuulustelu huoneeseen. Nyökkäsin myöntävästi ja irrotin jo käsiraudat lantiovyöltäni. Pyörittelin niitä käsissäni samalla kun kävelin Yoongin selliä kohti. Huusin vähän matkan päästä, että hänen sellinsä avattaisiin. Nappasin hänen käsiistään kiinni ja laitoin hänelle raudat. "Onks noi raudat nyt niin tärkeet?" Hän kysyi kylmästi ja yritti saada otettani irtoamaan. "Sun jos jonkun pitäisi tietää vankilan säännöt." Vastasin ärtyneenä. Lähdin sitten viemään häntä kuulustelu huonetta kohti. 

*

Seisoin kuulustelu huoneessa kuulustelijoiden takana ja tuijotin Yoongia koko ajan ettei hän yrittäisi mitään. Häneltä kyseltiin kaikkea mahdollista isäpuolestaan, mutta hän vastasi joka kerta samalla kylmällä tavalla. "Palaamme pian, juttelemme hetken keskenämme." Toinen kuulustelijoista sanoi ja nyökkäsin heille. Yoongi istui kuulustelu tuolissa ja tuijotti ilmeettömästi pöytää, hetkisen kuluttua hän vain vilkaisi minua ja vinkkasi nopeasti silmää. MIT? VINKKASKO SE JUST MULLE SILMÄÄ?! Huudahdin mielessäni ja käänsin katseeni hänestä nopeasti pois. Tunsin hieman miten poskiani alkoi kuumottamaan. Jungkook? Punastuitko sä just vangin vinkkauksesta? JÄTKÄ! LOPETA! IHAN TOSI. Pian onneksi kuulustelijat palasivat huoneeseen yskäisin ja suoristin selkäni. En voinut enää katsoa Yoongiin loppu kuulustelun aikana. 
Olenko todella saanut tunteita vankia kohtaan?

Words 574

Ja näihin sanoihin lopetamme Prisonerin 2 luvun :D
Kiitos kun luitte^^

~Milo