Bly

Neljäs luku

Blyrestan äidin nk:
Kävelen edes taas olohuoneessamme. Mieheni, Isak istuu takan edessä puisella keinutuolilla kyyryssä, pitäen samalla päätään käsissään.  Tulen roihutessa kipinöitä lentää kirjavalle räsymatolle ja siitä ne sinkoilevat satunnaisesti muualle. Kävelen takasta poispäin, käännyn ja kävelen takan eteen.  Isak kääntyy ja säikähdän häntä niin,  että lennän taakse päin. Teepannu alkaa viheltämään takanani , jolloin Isak kävelee ohitseni keittiöön,  ja ottaa pannun pois hellalta.  Hän alkaa kaatamaan vettä kuppiin. Saan saanut noustua,  ja kävelen mieheni taakse,  silloin hänen suunsa avautuu.  "Olet aiheuttanut jotain mitä on todella hankala perua" Pysyn hiljaa,  hän jatkaa.  "Onneksi olin puhunut kahvilatyöntekijän kanssa, ja vahinko on nyt hoidettu." Hän  ojentaa yhden kupin minulle,  ja poimii itse kaksi. Viemme ne ruokapöydälle,  missä muut astiat ja ruoat jo ovat. "Hänelle pitää kertoa, tiedäthän sinä sen." Totean tyynesti. Isak kääntyy katsomaan minua."Eikä pidä.  Hänestä tulee hieno morsian päällikön pojalle,  ja me emme joudu asumaan köyhyydessä. Sitähän me aina halusimme,  eikö niin?" Laitan käteni puuskaan. "Se oli sinun tavoitteesi,  ei minun.  Minulla ei ollut sananvaltaa siihen asiaan.  Emmekä me ole köyhiä,  pärjäämme paremmin kuin monet muut." Isak lyö nyrkkinsä plytään,  jolloin teekupit läikkyvät hieman pöydälle. Katson häntä silmiin. "TEEN KAIKKENI ANTAAKSENI HÄNELLE SEN MIKÄ HÄNELLE KUULUU!" seuraavaksi tunnen nyrkin silmässä,  ja kuulen kiljaisun.  Käännyn me molemmat portaiden suuntaan,  minä käteni poskellani. "Bl-blyresta..  Paljonko oikein näit?"

Blyn nk: käännyn takaisin ylös ja heittäydyn sängylleni.  Kukaan ei tule kymmeneen minuuttiin,  jolloin päätän pakata pieneen vihreään reppuuni turkoosin viittani,  valkoisen leninkini ja  rahapussukan. Hiivin alakertaan, ja katson tyhjää olohuonetta. Hyvä,  he ovat makuuhuoneessa. Kävelen keittiöön,  ja otan leipälaatikosta yhden hieman kuivahtaneen leivän,  sekä sen vieressä olevasta korista muutaman omenan.  Pakkaan ne reppuun ja kiidän eteiseen.  Puen pääleni kaulahuivin,  takin, ja kengät.  Sitten lähden ovesta ulos.  Olen sulkemassa ovea kun isäni tulee makuuhuoneesta olohuoneeseen,  ja katsoo minua silmiini. Mieleeni tulee vain yksi asia, juokse. NYT.