Häkkilinnut [COMPLETED/VALMIS]

VII

Oli kuun toiseksi viimeinen päivä. Tingamon oli viettänyt edeltävät päivät jossain päin Maviraa, kellekkään kerrostaloasuntoon jätetyistä ei oltu kerrottu tarkemmin. Aino sen sijaan oli saanut syödä kyllikseen. Judrigan ja Tingamonin äiti oli taitava kokki. Hän oli suorastaan innoissaan kokatessaan karjalanpaistia. Se oli hänen tapansa kapinoida valtiota vastaan. Harvalla Valtion tarkistajista oli tietoa suomalaisista ruoista, joten niiden syöminen oli suhteellisen turvallista. Sen sijaan Judriga oli kuullut huhuja tytöstä, joka oli syönyt pizzaa ja joutunut osallistumaan seuraavaan khazniin, vaikkei tytöllä ollutkaan minkäänlaista italialaista taustaa.

Tingamon oli lähtenyt heti aamusta. Hän oli painottanut, etteivät Judriga ja Aino saisi poistua asunnosta. Hän itse oli tapaamisessa, joka järjestettiin asunnossa lähempänä valtiontaloa. Asunnon vuokraaja oli painottanut tilan turvallisuutta. Nauhureita tai videokameroita ei pitäisi olla lainkaan. Ravintolassa tai muualla yleisissä tiloissa tapaaminen oli liian vaarallista.

"Kaikki selvä?" joku kysyi wemriksi kun suunnitelma oli käyty läpi. Muut vastailivat myöntävästi ja nyökyttelivät päätään.

"Eli huomenna khaznin aikaan on ainoa mahdollisuus?" joku kysyi täsmennystä. Koko keskustelu käytiin wemriksi, muuta yhteistä kieltä ei ollut.

Tingamon kääntyi kysyjää päin selittääkseen asian. "Khaznin aikaan suurin osa valtiontalon väestä on areenalla juhlimassa. Talo on silloin tyhjimmillään, joten pääsy kellarikerrokseen on helpoimmillaan", Tinga seliti. Heitä istui lattialla toista kymmentä ihmistä. Pöytä ja tuolit oli siirretty sivuun. Kaikilla oli selvät roolit. 

"Jos huominen ei onnistu, emmekö voi yrittää vain seuraavan khaznin aikaan?" kysyi joku.

"Sisäpiiritiedon mukaan huominen khazni on isoin viiteentoista vuoteen. Tapatettavia on kymmeniä tuhansia ja heitä kidutetaan useassa osassa. Areenan rajallisuuden tuntien tapahtuma vie tunteja, mikä antaa meille aikaa. Suuren kokonsa vuoksi tapahtuma kerää myös entistä enemmän katsojia. Joku on puhunut tiikereistä, krokotiileistä, haista ja muista eksoottisemmista eläimistä", Tingamon selitti. Muut nyökyttelivät vakuuttuneina.

"Ja mistä sinä tiedät?" joku haastoi saman tien. "Onko lähteesi luotettava? Kuka hän on?" jatkoi sama henkilö kyselemistään.

"Lähteeni on luotettava. En koskaan saattaisi ketään Monikulttuurisuuden Liittoon kuuluvaa vaaraan", Tingamon vannotti.

"No kuka hän sitten on?" sama henkilö jatkoi inttämistään.

"Sillä ei ole väliä", Tingamon sanoi yhä kysymystä vältellen.

"Tingamon me kaikki tiedämme taustasi. Tulit Judrigan kanssa leiriin Mavirasta. Judriga pystyi näyttämään paperinsa, suomalainen äiti ja isä, mutta sinulla ei ollut mitään näytettävää. Miten voimme luottaa henkilöön, jonka taustoja emme edes tunne? Sinä voit olla vain samanlainen kaksoisagentti kuin Dwaekin muutaa vuosi sitten" sama epäilijä jatkoi.

"Pää kiinni. Olen tavannut Tingamonin lähteen ja hän on luotettava. Hän ei tiennyt meidän kuuluvan Monikulttuurisuuden Liittoon vaan ajatteli tulevan katsomaan khaznia. Siten Tinga sai häneltä tiedon. Hän antoi meille liputkin jos ette usko", Heinja sanoi, koska ei jaksanut kinaa enää yhtään enempää. Hän kaivoi vieressään olleesta pussukasta kaksi ryppyyn mennyttä paperilappusta ja paiskasi ne lattialle. "Katsokaa itse. Maailman Valtion johdolle luovutettuja aitiopaikkoja. Lähde on luotettava, sillä ei ole väliä kuka on kyseessä", Heinja sanoi. Äskeinen epäilijä nappasi liput lattialta. Pelkästään lippuissakin oli mainostettu sitä, että tapahtuma olisi suurin ja näyttävin sitten viiteentoista vuoteen. Epäilijä hiljeni ja siirsi lippuja eteenpäin myös muiden nähtäväksi. Heinjan sanat olivat selvästi menneet perille.