suru on vieraani

70 5 0
                                    

suru on vieraani
jonka otan lämpimästi vastaan
se järjestelee kaiken uudelleen
pyyhkäisee hyllyjenpäälliset märiksi
kuroutuu ympärilleni kuin kylmä viitta

en saa enkä halua sitä pois
voinhan aivan hyvin nauttia
kun se hetken omistaa minut
kokonaan

kunnes se lähtee.

sitten jään vailla ystävää,
odottamaan,
että jokin tuntuu
        jokin sattuu
        jokin naurattaa
        jokin itkettää
        jokin harmittaa
        jokin TUNTUU JOLTAKIN.

istun kolmijalkaiseen tuoliin
miettimään, milloin vieraani palaa
ja katson pääni sisään joka
on pohjaton, sisällötön, suruton kuilu.

putoan
putoan enkä nouse ylös

pieniä suuria ajatuksiaOù les histoires vivent. Découvrez maintenant