2.

118 13 22
                                    

Taehyung

Istuin oleskelu huoneessa peli kortit kädessä. "Muista mitä sulle tapahtuu jos häviit tän" Taeyong sanoi pitäen kasvojaan hyvin lähellä minua. Iskin kortit pöytään ja sieltä tuli täyskäsi. "Voi vittu" Taeyong huusi ja flippasi pöydän ja lähti luotani. Nousin ylös tuolilta ja kävelin Jiminin luokse joka luki jotain kirjaa. "Se meidän uus huone kaveri, Namjoon. Hän vaikuttaa vähän, noh miten sen nyt sanois. Oudolta?" Jimin laski kirjansa pöydälle ja avasi hieman valkoisen kauluspaitansa nappeja. "Ehkä hän on vielä vähän shokissa. Säki olit eka ihan vitun tylsä ja rasittava" Jimin naurahti.  Minä vain pyörittelin silmiäni. Vedin tuolin Jiminin eteen ja istuuduin siihen. "Arvaa mikä on mun isoin haave tällä hetkellä" sanoin ihanat ajatukset mielessä. "No varmaa viiltää jonkun ranteet auki, keittää sun makaronit jonkun veressä ja syödä sormet hotdogin välissä." Jiminillä oli jotenkin hyvin pelottava ilme.

Minua alkoi naurattaa ihan hirveästi, enkä mä voinut kunnolla hengittää. Viimein sain henkeä. "Noh olisi toikin ihan kivaa mut..." En kerennyt sanoa yhtään mitään ennen kuin kuulimme Jiminin kanssa hirveää huutamista ja kiljumista. "Päästäkää mut pois! Toi sattuu! En haluu sinne taas!!" Kuulimme hirveää huutoa eräältä käytävältä. Menimme äkkiä katsomaan mitä siellä tapahtuu. Se oli Jin. Neljä hoitajaa piti lujasti kiinni Jinistä joka rimpuili ja huusi. "Hänet viedään taas sinne" totesin. Jimin nyökkäsi. Jin hävisi eristettyyn käytävään. 

Palasimme oleskelu huoneeseen, jossa näimme Hoseokin istumassa sohvalla. "katos mitäs jätkät" Hoseok huudahti ja veti meiät molemmat äijä haliin. "Jin vietiin taas sinne.. kyl sä tiiät" Hoseokin ilme muuttui vakavaksi. "Mitäköhän se taas teki?" istuimme kaikki alas ja tuijottelimme muita potilaita. Hoitajia meni edes takaisin erillaisten potilaitten kanssa. "Pyydämme kaikkia potilaita menemään omiin huoneisiin" eräs hoitaja sanoi. Koko huone nousi ja lähti kävelemään kohti huoneitaan. 

Saavuimme huoneseen jossa oli Namjoon, samassa asennossa ja paikassa kuin silloin kuin lähdettiin oleskelu huoneeseen. Jungkook ja Yoongi saapui meidän jälkeen. Jin ei tullut. Hän oli hoitajien kanssa muualla. Hoitaja tuli huoneeseen, hän toi taas lääkeita ja myös ruokaa. Tällä kertaa hoitaja muisti Jungkookin. Hoitaja lähti ja lukitsi oven perssään. "Mitä tää paska on olevinaan" heitin ruuan päin seinää. Kaikki kääntyi katsomaan minua hämmentyneenä. Hymähdin vain ja kaaduin sängylleni.

"Ei tää nyt nii pahalta näytä" Namjoon sanoi ärsyttävän äitimaisella äänellä. "Anteeks äiti" peitin kasvoni tyynyyni. Kaikki muut söivät ruokaansa paitsi Yoongi, hän ei ollu koskenut siihen yhtään. Yoongi katsoi vain käsiään ja tärisi. "Mun on pakko, en kestä tätä, mun tekee nii paljon mieli" Yoongi mutisi nurkassa. Hän oli sekoamis pisteessä. "MUN ON PAKKO!!" Yoongi heitteli yhtä tuolia ympäri huonetta. Ei mennyt kauaa kun kaksi hoitajaa tuli huoneeseen ja otti Yoongin mukaansa. "Pliis, mä haluun" Yoongi rimpuili. Hänet vietiin samaan paikkaan minne Jin.

"No toi oli uutta. Vaikka olemme olleet huone kavereita vuoden en oo ikin nähny Yoongia tollasena" totesin hieman nauraen. Hoseok alkoi taas piirtää ihmisiä, alasti niinkuin aina. Hän osasi tehdä niistä aina niin realastisia. "Mikä Yoongilla on?" Namjoon rikkoi hiljaisuuden. Kävelin hänen viereensä. "Äh se on nii moni mutkasta. En osaa selittää sitä sillee kunnolla. Plus en varmaa sais kertoo joten sori herra psykopaatti." Namjoonille kasvoille pettynyt kylmä ilme.  Hoseok nauroi samalla kun hän piirsi ihmisiä. Hän oli piirtänyt yhden naisen ja kolme miestä. Kaikki heistä pani tuota puolustus kyvytöntä naistan. "Haah, se on nii kaunis" Hoseok sanoi samalla. Hänen housuissaan heräsi joku.

Juuri kun Hoseok olisi viihdyttänyt itseään, ovi aukesi. Sisään tuli Jin. Hänen silmät olivat hyvin punaset itkemisen takia, hänen käsissään oli mustelmia ja silmän aluset olivat hyvin tummat. Hän istuutui sängylle ja alkoi vain tuijottaa lattiaa ja leikkiä sormillaan. "M-Missä Yoongi?" Jin yritti puhua tärisevällä äänellään. "Hänet vietii jonnekkin, Yoongin pää flippas ihan kunnol" Jimin sanoi. Jin vain nyökkäsi ja jatkoi sormillaan leikkimistä. "Ah vittu. Haluun vaa helvettiin täältä" totesin edes mennen. "Miksei vaa sit lähetä?" Namjoon katsoi minua. En edes jaksanut vastata tuolle pojalle. 

Koko huone oli hijaa, ellei oteta Hoseokin ähkimistä huomioon. Pelasin Jiminin kanssa jotain random kortti peliä turvat kiinni. "Te ootte hyviä pelaa korttii" Namjoon tuli katsomaan peliämme silmät kiiluen. "Joo, ite oon pelannu koko ikäni, varsinki pokeria" sanoin iskien kortit pöydälle. "Ite kans pelasin joskus isän kaa ennenku hän kuoli" Namjoon sanoi ja keskyttyen meiän peliin. Jokin tuossa blondissa pojassa oli outoa.

°

Sup kaikki, tääl taas uuen osan parissa. Mites teillä on menny? Itel  menee ihan hyvin, eipää sen himeelisempää xd  Muuten kiitos ihan kauheesti palauttesta tähän kirjaan ❤️ En ois ikin uskonu, et te tykkäisitte tän kaltasesta kirjasta,  I purple you all💜

~NK~

~NK~

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
JokeWhere stories live. Discover now