Joke

4.

Jimin

Minuutit tuntui tunneilta ja päivät vuosilta. Täällä ei ole mitään tekemistä. Pöyrittelin vain sormiani ja katsoin ympärilleni. Ajatukset päässäni saivat minut hymyilemään. Hymy ei ollut mikään soma hymy. "Mikäs sua nyt niin hymyilyttää" Hoseok sanoi. Heräsin ajatuksistani. "Ei mitään. Mielikuvani ovat vaan niin kauniit" naurahdin. Hoseok naurahti myös. "Aattele, että sitten kun me päästää täält pois. Me voitais tehä yhteistyötä" Hoseok siirsi tuolin eteeni ja istuutui siihen. "Mä raiskaan jonku ja sen jälkee sä tapat. Siistii" Hoseokin housuissa oli pieni paine. Hän sai mielihyvää jo pelkästä ajatuksesta.

Naurahdin vain. Hullu tuo poika oli, mutta sitten muistin, että niin olen minäkin. "Kuuliks muute et, Seokjin on jossai eristyksessä just nyt. Kuulemma se löydettii makaamas jossai" Hoseok keskeytti ajatukseni. Nyökkäsin vain. Jin löydettiin aina välillä jostain sen jälkeen kun hän on ollut eristyksessä. Hoseok alkoi taas piirrellä kuvia alastomista naisista. Sen jälkeen hän aina repii kuvat, se kuulemma esittää sitä, että naiset huutaa kivusta ja tuskasta. Hoseok oli ehdottomasti meistä se sekopäisin. 

Huoneen ovi avautuu ja sisään astuu Namjoon, meidän uusi pikku vauva joka ei tajunnut mistään mitään. "Noo löysiks mitää" kysyin hieman huvittuneena. Namjoonilla oli vittuuntunu ilme kasvoillaan. "Hoitajat esti. Vievät mut hetkeks aikaa jonnekki ihme mestaa" Namjoon sanoi ja istuutui omalle sängylleen. Arvasin. Luuliko hän oikeesti, että täältä pääsisi noin vain pois. Kameroita, hoitajia ja vartoita kaikkilla. 

Koska tänään oli maanatai ja kello kohta 15 eli yhteinen hetki jossa keskustelemme kaikesta turhasta paskasta. Mua ei todellakaan kiinosta muitten nyyhky tarinat viime viikolta. Hoitaja tuli hakemaat minut, Hoseokin ja Namjoonin meidän huoneesta. Loput olivat jossain muualla.

Viimein kun kaikki oli saapunut paikalle. Hoitaja alkoi ärsyttävän iloisella äänellä puhumaan. se oli jopa niin ärsyttävää, että minun teki mieli repiä hänen sisuskalut irti, keittää ne tuli kuumassa vedessä sipuleitten ja muitten kasviksien kanssa ja sen jälkeen...

"Jimin, ooks kunnos?" Namjoon tökkää minua olkapäästä. Herään todellisuuteen. "Jimin vois alottaa, kerro meille miten sinulla on nyt viiko mennyt" hoitaja tietenkin kysyi minulta ekana. Aina minä. "Ihan perus paskaa edelleen. Haluun vaa vittuun täält" hoitajat katsoivat minua pitkään. Tämän jälkeen he alkoivat kysellä muiltakin potilailta tuota samaa ärsyttävää kysymystä. En kuunnellut muitten tarinoita, ei minua vittuakaan kiinnostanut. 

Viimein pitkän ja rasittavan tunnin jälkeen meillä oli ruoka. Minulla ei todellakaan ollut nälkä joten yritin mennä huoneeseeni. "Park Jimin, ruokala on tuolla suunnassa" eräs nais hoitaja sanoi ja osotti vastaikaiseen suuntaan. "Ei oo nälkä" yritin vain jatkaa kävelyä, mutta hän tarttui minua ranteesta. "Herra Jimin, sinun on pakko syödä ennen lääkkeiden antoa" huokaisin vain ja aloin kävellä kohti ruokalaa. 

Kamala haju kantautui nenääni. Täällä ruoka oli kaikke amuuta kuin hyvää. Hoitaja lätkäisi lautaselle peruinoita, jotain kastiketta ja pihvin. Se pihvi näytti aivan viimeisen uhrini reideltä. Ehkä se ei sitten olekkaan niin paha. Istuuiduin Hoseokin viereen. Hän oli paras ruoka seura ikinä. Hoseok tökki vain ruokaa, ilmeisesti hänkään ei halunnut syödä. "pakotettiks sutki tänne?" samalla kun leikkasin palasia lihasta. Se tuntui liiankin hyvältä. "Joo, yllätys" Hoseok edelleen tökki vain ruokaansa. 

Sain syötyä noin 10 minuutin jälkeen. Hoseok jäi vielä ruokalaan. Näin kuinka hoitaja meni Hoseokin luokse hoputtamaan tätä. Matkalla omaan huoneeseeni Jiniä talutettiin jonnekkin. Hän näytti todella oudolta. Hän näytti kuolleelta. Silmän aluset mustat ja häntä vain vedettiin perässä kuin jotain koiraa. Saavuin huoneeseen jossa oli jo muutama muukin. Menin vain makaamaan sängylleni ja jatkoin kirjani lukemista. Parasta ilta lukemista oli se kun pystyi lukea kuinka ihmisten sisuskaluja revittiin ulos ihmisten rinnasta. Aah, mikä olisi sen ihanempaa.

-

Ai moi.. Jooo viime osasta on jo aikas kauan, sori siite. Täs on ollu vähä kaikkee  sitä sun tätä, mut ehkä mä nyt alan tätä kirjaa päivittelee :3

Jos sä oot yks niist jotka luki back in the old days mun paskan kingdom hearts ff "i though you're not gay" ni käyttäjältä Rikutintin löytyy remake siitä. Se paaaljo parempi ku alkuperäne, siit on tullu jo 2 osaa.

Ja jos et tiiä mistä puhun ni kannattaa silti lukee se vaikka ei tietäisi kh:sta paskaakaa.

Mut nähää taas pian uuden osan kanssa (toivottavasti)❤️

~NK~