Espresso? ∥ Namjin

Luku 30

Jin rakasti kesää, ja tämä nimenomainen kesä sujui parhaillaan erinomaisesti.

Oli heidän viides päivänsä Jiminin isovanhempien luona, ja pihapiiri, johon lukeutuivat päärakennuksen ja aitan lisäksi käytöstä poistettu navetta ja rannassa venevaja, tuntui hämmästyttävän paljon kodilta. Vanhukset olivat juuri niin mukavia kuin Jin muisti, hymyilivät alituiseen katsellessaan vieraidensa menoa. Nämä luonnollisesti puuttuivat heidän tekemisiinsä paljon vähemmän kuin silloin, kun he olivat olleet täällä lapsena Jiminin kanssa, joten nyt he olivat jo toteuttaneet useamman yöllisen uintiretken ja hyppineet merenlahteen kalliolta, joka oli pienenä ollut tiukasti kielletty. Jin oli havainnut, että vanhan säännön rikkomisessa oli jotain jännittävää ja oudon tyydyttävää, vaikka se ei enää voimassa ollutkaan.

Tänään ohjelmassa oli kalastusretki, ja Jiniä rehellisesti ottaen puistatti koko ajatus, vaikka hänelle vakuuteltiin, että pelastusliivit olivat pomminvarmat. Hänestä oli ihan hauskaa uida matalassa rantavedessä, mutta että keskelle merta pienessä paatissa... Hänellä oli tuoreessa muistissa Namjoonin järjestämät treffit, ja vaikka mies selitti itsepintaisesti, että tilanne oli ollut hallinnassa, Jiniä kauhistutti tapa, jolla tämä oli heittänyt melat veteen.

Ja silti Jin löysi itsensä aamiaisen jälkeen keikkuvasta kalastusveneestä Namjoonin, Jiminin ja tämän vaarin seurassa. Vaari oli opastanut häntä pukemaan pelastusliivin ja läimäyttänyt häntä isällisesti selkään, mutta veneen keikahdellessa aallokossa se ei suoranaisesti lohduttanut. Jin käpertyi penkillä niin lähelle vieressään istuvaa Namjoonia kuin mahdollista, niin lähelle, että tunsi tämän rauhallisen hengityksen ja saattoi keskittyä pitämään omansa samassa rytmissä. Namjoon kietoi kätensä hänen ympärilleen ja silitteli hajamielisesti hänen niskaansa. He katselivat, kun Jimin, joka nautti kalastuksesta täysin siemauksin, viritti onkeaan ihan liian iso violetti lippalakki vinosti pinkkien hiustensa päällä.

Jimin oli ollut tämän reissun aikana kovin... Mikä sille olisi sopiva adjektiivi? Ailahteleva? Jin oli huomannut tämän saattavan yhdessä hetkessä olla onnensa kukkuloilla, ja seuraavassa hetkessä vetäytyä hiljaisena nurkkaan kännykkänsä kanssa. Hän oli tuntenut Jiminin niin pitkään, että tiesi jonkin olevan vinossa, mutta ei vain keksinyt mikä. Eikä kysyminenkään oikein vain tuntunut enää luontevalta, sen verran he olivat viime aikoina ajautuneet erilleen. Eniten Jiniä huoletti, että Jimin katui koko ideaa kutsua heidät mukaansa: Sen huvipuistossa käydyn riidan jälkeen Jin oli miettinyt, että olikohan hänen ja Namjoonin suhteessa jotain, mikä todella häiritsi Jiminiä. Ei sillä, että he olisivat mitään lähteneet muuttamaan, tämä oli heidän juttunsa eikä kenenkään muun, mutta kyllä Jin olisi halunnut kuulla, jos hänen parhaalla ystävällään oli jotakin hampaankolossa. Vai saattoiko hän nykyisin edes sanoa ’paras ystävä’? He olivat Jiminin kanssa vähän niin kuin vain etääntyneet hänen aloitettuaan suhteen Namjoonin kanssa, ja eikös Namjoonin nyt tavallaan pitäisi olla elämänkumppani ja siten ’paras ystävä’? Mikä termin merkitys oikeasti oli? Ja mitä Jimin sitten hänelle enää oli?

Mutta ne olivat aivan liian syvällisiä kysymyksiä pohdittaviksi keskellä merta. Jimin ja tämän vaari olivat laskeneet onkensa veteen, ja Namjoon kurotti ottamaan itselleen ja Jinille madot. Jin nyrpisti nenäänsä, joten Namjoon huokaisi ja pujotti hänen matonsa valmiiksi onkeen ennen kuin ojensi sen hänelle. Jin piti toisella kädellään tiukasti kiinni veneen laidasta tiputtaessaan kohon veteen, ja Namjoon nauroi hänen yltiöpäisen varovaisille liikkeilleen. Jin tyytyi mulkaisemaan tätä pahasti.

He istuivat vaiti tuskastuttavan pitkään. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta, ja Jin toivoi hartaasti, että kaksi vasemmalla taivaanrannassa näkyvää minikokoista haituvapilveä siirtyisivät luomaan edes heikon varjon heidän veneensä päälle. Ne kuitenkin liikkuivat toiseen suuntaan, ja pian taivas oli tyhjä ja sininen niin kauas kuin silmä kantoi. Kaikessa kirkkaudessa Jin ei enää erottanut missä taivas loppui ja meri alkoi.