Part 1

527 9 0
                                    


Olen Elsi, Wilsonin perheestä. Olemme yksi Suomen tunnetuimmista perheistä, koska isä on pelannut NHL:ssä ja Elias minun isoveli on Suomen yksi parhaimmista Juniori pelaajista. Kuulemma lupaava Leijonien ja NHL pelaaja. Muutimme Ouluun talvella ennen kevätlukukauden alkua minä, isi, Elias ja Eetu mun pikkuveli, muutimme tänne Tampereelta, jonne jäi äiti. Koska se ja isi erosi ja äitillä on jo oma uusi perhe. Ja olemme muutenkin aina ollut kaikki isin lapsia. Muutimme Ouluun, koska isi sai työn Kärppien junnuista ja kuulemma Eliaksella olisi täällä parempi paikka ponnistaa tähtiin, koska se pääsee täällä kuulemma A-junnuihin. Tykkään myös pelata jääkiekkoa vapaa-ajalla, ja sitten teen paljon kaikkea minun Vieno koiran kanssa, se on leonperginkoira, joka oli jo 3v. Meidän koko perhe on aika jääkiekko painotteinen, koska menemme oikeastaan sinne minne jääkiekko meitä vie.

Olen tällä hetkellä purkamassa laatikoita kunnes isä huutaa. "Elsi tuutko hallille, lähetään kohta." huudan takaisin vain jotain joon tapaista, jonka jälkeen katson kamppeet kasaan ja vaihdan vaatteet. Juoksen nopeasti portaat alas ja annan pusun Vienolle, jonka jälkeen tungen kengät jalkaan ja heitän takin niskaan.

Olemme juuri päässeet jäähallin pihaan ja otamme kamppeita pois takakontista. Eetu jäi kotiin, koska se oli aika väsynyt kaikesta parin päivän takaisesta. Menemme jäähallin sisään ja vedän sen ihanaa tuoksua henkeeni. Voisin jäädä vaikka asumaan jäähalliin. "Me mennään tonne pukukoppiin moikkaamaan uutta joukkuetta, niin sää voit viedä noi sun kamat tonne pukuhuoneeseen ja mee sitten katsomoon." nyökkään vaan noille ja menen viemään kamppeet pukuhuoneeseen ja lähden sitten katsomoon. Istun melkein tyhjään katsomoon, jossa oli vain jotkut tytöt tiukoissa farkuissa, paljastavassaan topissa ja kaikki meikit naamassaan. Itse minulla oli rennot lökarit, Eliaksen vanha huppari, minulla ei ollut muuutakun piirretyt kulmat ja hiukset rähjäisellä pompulalla. Selaan nopeasti sosiaaliset mediat, jonka jälkeen pelaajia alkaa valumaan kentälle. Kuulen supinaa takaani ja erotan sieltä vain muutamia sanoja, joihin kuuluu Elsi, söpö Elias ja söpö Joonatan. Jätän sen omaan arvoonsa. Pelaajat sählää jotain kentällä kunnes isäni huutaa. "Kaikki riviin tuohon minun eteeni." pian kaikki on hienossa rivissä. "Tänään ja varmaan tästälähtien melkein jokaisella kerralla meillä on täällä mukana minun tyttö Elsi ja tietysti Eliaksen sisko." isäni huutaa ja osoittaa minua. Meillä on siis aina ollut tapana, että menen pelailemaan Eliaksen kanssa sen treenejen jälkeen ja välillä myös Eetu on ollut mukana. Istun vain paikoillani ja supattaminen alkaa vielä tiiviimmin minun takanani. Pian isäni huutaa heille ohjeita ja he aloittavan treenit. Pian he alkavat vähän pelaamaan ja joku jätkä tekee hienon maalin, jonka jälkeen se katsoo tänne suuntaan. Isäni kehuu sitä. Peli paidassa lukee Ahokoski 27. Peliä katsoessa on kyllä pakko myöntää taas kerran, että Elias on ihan hiton hyvä pelaamaan.

Jätkien treenit on kohta ohi, joten menen laittamaan kamppeet päälle. Pian seison jo jäällä Eliaksen kanssa. Katson yleisöön ja ne kaksi tyttöä istuu siellä edelleen. Pelailemme ja lauomme maaleja vähän aikaa kunnes kuulen äänen selkäni takana, joka ei ole ainakaan isäni ääni koska se on tekemässä paperi hommia. "Terve!" käännyn ympäri ja nään siellä jonkun jätkän. En vastaa tuolle mitään, mutta Elias vastaa tietysti. "Terve, tota tässä on Elsi" Elias sanoo ja nyökkää minua kohti, nyökkään tuolle pojalle vaan tervehdykseksi. Pian veljeni jatkaa. "Nii ja siis tässä on Ahokoski" "Joonatan" tuo jätkä tai siis Joonatan lisää. "Nii siis unohin tänne mun mailan." tuo vielä jatkaa, ja lähtee hakemaan sitä toisesta päästä hallia. Jatkamme siinä vähän aikaa kunnes Joonatan ja Elias juttelee vähän aikaa, jonka aikaa minä lauon maaleja yksin. Pian nuo sanovat moikat ja Joonatan lähtee ja Elias tulee pelaamaan minun kanssani. Kohta iskä tulee sanomaan että pitää lähteä, ja menen pukuhuoneeseen ottamaan kamppeet pois ja vaihtamaan vaatteet. Menen autolle, jossa nuo kaksi jo odottavatkin minua.

Olemme pian kotona ja minä vaihdan taas vaatteet urheiluvaatteisiin ja lähden Vienon kanssa lenkille. Eetu oli jo antanut sille ruokaa sillävälin kun me olimme hallilla. Lähden juoksemaan oikealle päin, meidän talosta ja katson google mapsista, jonkun kivan lenkin. Kierrän meidän asuinaluetta, jossa on vain vuoronperään hienoja ja isoja taloja. Kaikki on samalla lailla aidattuja taloja niin kuin meidänkin.

Olen kohta taas meidän talon pihassa ja päästän Vienon vapaaksi. Menen sisälle ja huudan Vienon kanssa sisälle. Käyn nopeasti suihkussa, jonka jälkeen menen syömään iltapalaa. Eetu istuu vielä ruokapöydässä ja juttelemme niitä näitä. Eetu on minua puolitoista vuotta nuorempi ja minä olen siis lukion toisella. Elias on taas minua kaksi vuotta vanhempi, vaikka se onkin lukion kolmosella. Se halusi vetää lukion neljään vuoteen jääkiekkonsa takana. Sen jälkeen, kun olen syönyt menen tekemään iltatoimet, ja menen sitten nukkumaan.

...................................................................................................

-Jaaaa_a 

Jääkiekko yhdistääOù les histoires vivent. Découvrez maintenant