Jasmine Conway ja ongelmien vuosi

12. Luku. Sovittu?

Camille Holloway

"Pakko myöntää Mikaela, olet koko joukon kuumin pakkaus", Sirius virnisti jonkin aikaa asiaa puntaroituaan.

Katsoin Mikaelaa, joka oli ehkä aavistuksen verran punastunut, mutta ei näyttänyt piittaavan Siriuksen kommentista sen enempää. Tyttö näytti olevan jotenkin omissa maailmoissaan.

"Hoi Mikaela, koko joukon pahin naistenmies kehui sinua juuri koko joukon kuumimmaksi tytöksi", huomautin ja Mikaela säpsähti.

"Ai, mitä...joo. Kuulin kyllä", hän mutisi ja huomasin Jasminen katsovan ystäävänsä otsa rypyssä.

Siriusta taas näytti harmittavan, ettei Mikaela reagoinut mitenkään erikoisesti hänen sanoihinsa. Kehotin muita poikia kertomaan mielipiteensä.

"James sinun vuorosi", Alex virnisti ja näin, miten Jamesin katse käväisi ensin Lilyssä ja sitten Jasminessa.

"Jasmine", James mutisi katse vedessä.

Seuraavat tapahtumat olivat kyllä yhtiä mieleenpainuvimpia hetkiä. Lily ja Alex vilkaisivat toisiaan hymyillen leveästi, Sofia näytti siltä, että voisi kiljua riemusta ja Jasmine katsoi Jamesia hämmästyneenä. Tiesin, että Rafael ja Alex olivat suojelevia - korjaan, ylisuojelevia - siskoaan kohtaan, mutta nyt molemmat hymyilivät pieni innostunut pilke silmäkulmassaan.

"Jatketaan", keskeytin toisten riemun.

Oli Alexin vuoro ja poika näytti miettivän pitkään. Kun hän viimein vastasi, meinasin nauraa ääneen.

"Mikaela", Alex totesi ja Sirius katsoi yllättynyttä Mikaelaa ärtyneenä.

"Ai hänen mielipiteensä merkitsee jotain, mutta minun ei", poika valitti.

Mikaela ei kuitenkaan sanonut mitään, vaan vilkaisi ensin Siriusta, sitten Alexia ja sitten Rafaelia laskien lopulta katseensa syliinsä syyllisen näköisenä.

"Rafael, on sinun vuorosi", Lily muistutti ja huomasin, miten tuo mielestäni uskomattoman hyvännäköinen poika katsoi eteensä mietteliäänä.

"En voi vastata", Rafael mutisi.

"Mikset? Kerro nyt vaan", Sofia hoputti.

"No, kun ei ole ketään kaikkein parhaimman näköistä. On vain tusina hyvännäköistä", Rafael totesi ja virnisti.

"Ahaa..." aloitin venyttäen sanaa pitkään.

"Minä oikeasti tarkoitan sitä. Ei teidän välillänne oikein voi valita", Rafael selitti.

"Meidän? Keiden meidän?" Sofia ihmetteli.

"No periaatteessa kaikkien. Ei sillä, että aikoisin iskeä teidät kaikki tai jotain. Tarkoitan vain, että minusta te kaikki näytätte hyvältä", Rafael selitteli.

"No. Nathan sitten", Ariane kehotti.

"Camille", tytön vieressä istuva Nathan vastasi oitis ja pyöritin hänelle silmiäni.

"Tiedätkö, että olet rasittava?"

"Tiedän."

"Jordan?" kysyin päästäkseni typerästä tilanteesta.

"Ei pahalla ystävät hyvät, mutta tämä uusi tuttavuus vetää kyllä ehdottomasti kuumimman tytön roolia", Jordan virnuili katsoen Mikaelaa.

"Wou. Nyt on tytöllä suosiota", Alex vihelsi matalasti ja sai Mikaelan punastumaan.

Kun Peter ja Remuskin olivat saaneet kerrottua vastauksensa, oli poikien vuoro kysyä. He tekivät jonkin sanattoman sopimuksen, jonka jälkeen Alex otti ohjat käsiinsä.

"Koska te tytöt näin kohteliaasti annoitte meille totuuden, me päätimme antaa teille tehtävän. Jokaisen teistä täytyy suudella sitä poikaa, johon saamanne kriteerit sopivat", hän selitti.

"No just", Ariane tuhahti.

"Aloitetaan jälleen sinusta Mikaela", Sirius virnisti, muttei saanut vieläkään Mikaelaa hurmattua.

"Suutele sitä poikaa, joka on mielestäsi hyvännäköisin", Alex kehotti.

Mikaela laski katseensa alas.

"Minä en halua tehdä tätä tehtävää", hän mutisi.

"Mikset? Ei se niin paha voi...", Sirius aloitti.

"No koska minä en voi noudattaa kriteeriä ilman ylimääräistä hälinää!" Mikaela ärähti.

"Mikaela...tarkoitatko sinä Rafaelia?" Jasmine kysyi hiljaa ja tuntui kuin aika olisi pysähtynyt.

Rafael käänsi katseensa Mikaelaan, joka puolestaan tuijotti käsiään nyökätessään lähes huomaamattomasti. Rafaelin kasvot olivat tutkimattomat.

"Minä...", Rafael ja Mikaela aloittivat yhteen ääneen.

Me muut olimme hiljaa. Rafael nousi ylös ja veti Mikaelan perässään ulos huoneesta. Halusin ajatella, että he ainoastaan menivät selvittämään tämä asian, mutta silti eteeni hyppi koko ajan kuvia heistä suutelemassa. Olin mustasukkainen tahtomattani. Pidin Rafaelista, mutten myöskään haluaisi pilata Mikaelan elämää tulemalla hänen ja Rafaelin väliin. Vaikka he eivät enää seurustelisikaan.

Rafael Conway

Vein Mikaelan huoneeseeni, jotta saisimme olla rauhassa. En välittänyt siitä, että olimme pelkissä uimapuvuissamme. Sillä ei ollut tällä hetkellä suurtakaan merkitystä.

"Mikaela...", aloitin ja tiesin, ettei tästä tulisi helppoa.

"Rafael, olen pahoillani, jos tein jotain väärin", Mikaela kuiskasi.

"Ei...et sinä tehnyt... Minä tein", keskeytin ja otin hänen kätensä omaani.

"Se oli väärin, mitä tein ennen muuttoamme. En ajatellut muuta kuin itseäni ja sitä, miten kamala ikävä minulle tulisi, kun en näkisi sinua pitkään aikaan", aloitin selittämään.

"Rafael...", Mikaela yritti.

"Olen ollut typerä. Kyllähän minun olisi pitänyt yrittää jatkaa."

"Rafael."

"Olen niin pahoillani..."

"Rafael kuuntele!" Mikaela huudahti ja säpsähdin.

"Tiedän, että olet pahoillasi, mutta ero ei ollut kokonaan sinun syysi. Olen pahoillani tästä kaikesta, mutta en myöskään voi olla enää kanssasi. Haluaisin, mutten voi. Meidän juttumme on ohi, eikä muuksi muutu. Toivon kuitenkin, että voisimme olla ystäviä", Mikaela puhui yhteen hengenvetoon.

"Tietysti voimme. Olen niin pahoillani kaikesta, mutta minulla on jo uusi ihastus", myönsin hieman epävarmana.

"Sitten me olemme samassa tilassa", hymyilin pienesti ja katsoin häntä hämmästyneenä.

"Unohdetaanko vain se riita ja kaikki typerät jutut ja aloitetaan alusta. Ystävinä?" Mikaela pyysi ja nyökkäsin helpottuneena.

Mikaelan hylkääminen kokonaan ei tulisi olemaan helppoa, mutta minä pystyisin siihen - vielä joskus. Sitä paitsi, ehkä oli parempi, että me olisimme vain ystäviä.

"Pitäisikö palata muiden luokse?" kysyin ja Mikaela nyökkäsi.

Palasimme poreammehuoneeseen, jossa muut katsoivat meitä ilkikurisesti virnuillen.

"Älkää viitsikö. Me olemme vain ystäviä", huomautin.

Monta pettynyttä huokausta kuului altaan suunnalta. Tiputtauduin paikalleni Mikaelan tehdessä samoin.

"Mihin jäimmekään?" kysyin ja muut pojat virnistivät.

"Tyttöjen piti tehdä tehtävänsä", Sirius muistutti.

"Ääh...ei olla tätä. Tämä on tylsää, minulla on parempi idea", aloitin ja virnistin ovelasti.