Varkaan perillinen

VIII. Miekan Tuomat Voimat

Vedin syvään pitäen hetken silmiä kiinni ja kun puhalsin ilman suun kautta ulos, avasin silmäni nopeasti ja itsevarmana.
Lähdin ojentamaan kättäni miekkaa kohden hitaasti ja sitten tartuin kahvasta kiinni.
Samassa vedin henkeä sillä miekka teki aluksi sen kuin olisin melkein tukehtua, mutta ei kuitenkaan.
Tuntui kipu koko kehossa ja yritin vastustaa sitä.
Putosin polvilleni miekka kädessä ja pesukarhu oli hypännyt alas olaltani.
Se tarkkaili minua ja samassa se kuuli jotain.
Suoraa minua kohden tuli joku punertava nelijalkainen olento, jossa oli naamassa keltaista ja jotain hehkuvia keltaisia kukkasia siellä täällä. Sillä oli pörröinen häntä ja sen kärjessä nuoli, lisäksi etujaloissa oli pitkää karvaa.
Tällä olennolla ei näkynyt silmiä, mutta pitkä kieli roikkui suusta ja sillä oli sarvi keskellä otsaa.

Olin edelleen polvillani hengittäen rauhallisesti, sillä minusta tuntui kuin miekka veti kaiken voimani.
Pesukarhu piiloutui taakseni, kun olento lähestyi minua askel askeleelta.
"Miltä tuntuu?" yhtäkkiä kuului ääni ja käännyin katsomaan tähän olentoon.
"Miltä voimat tuntuvat?" olento tosiaan puhui.
En vastannut mitään vaan vedin henkeä koko ajan.
Tuntui kuin verensokerit olisivat menneet alas, mutta en hellittänyt otettani miekasta.
"En...tunne mitään" vastasin hetken päästä karhealla äänellä.
Kuulostin siltä, että olisin melkein menettämässä ääneni.
"Tietenkin sen käyttö on tehty vaikeaksi, ettei sitä kuka tahansa vain ota. Mutta jos luulet olevasi valittu, ei sen pitäisi olla vaikeaa" Olento selitti ja lähestyi minua edelleen lähemmäksi.
Sitten se alkoi kiertää minua, kuin saalistaja saalista.
En tiedä oliko tuo olento paha vai hyvä, mutta minulla ei ollut hyvä tunne tästä.
Sitten olento nosti etujalallaan minua kaulasta niin, että katsoin ylemmäs ja olento toi päänsä kasvojeni eteen.
"Niin komea nuorukainen, mutta niin hauras ja heikko" Olento sanoi ja nuolaisi kasvojani pitkällä kielellään.
Samassa silmäpupillini pienentyi ja sain jonkunlaisen raivokohtauksen.
"Tuo on ällöttävää" sanoin matalalla pahiksen kuuloisella äänellä ja heilautin miekkaa käsissäni.
Se katkaisi olennon kielen, jolloin se säikähti ja päästi minut vapaaksi.
Olento otti takapakkia ja minä nousin polvilta seisomaan.
"Saat pysyä kaukana minusta, tai saat maistaa lisää tätä" uhosin osoittaen miekalla.
"Anteeksi, ei ollut tarkoitus" Olento sanoi peloissaan ja pakeni.
Nostin miekan ylös ja samassa siitä tuleva purppura hönkäys kiersi jopa minun kehoni, jolloin vaatteeni muuttuivat.
Puserosta katosi hihat ja edestä se jäi avonaiseksi.
Housut ja kengät muutti muotoa ja vyötärölle kiersi pitkä kangas vyö, jossa oli purppuran hohdokkaat vanhat merkit.
Jonkinlainen hupullinen huivi kietoutui kaulani ympärille ja huppu tuli päähäni, lisäksi hanskat ja kaikissa niissä oli vanhoja hohtavia kirjasimia.
Katselin ja tarkkailin vaatetustani.
Tunsin voimani palautuvan, mutta se energia oli jotenkin negatiivista.
Aivan kuin tuntisin jotain raivoa ja tuhoisuutta, mutta en tiedä miksi tekisin sellaista.
Voima oli valloittavaa ja se tosiaan yritti vallata kehoni.
Se voima tuntui toisaalta hyvältä ja se teki myös sen kuin olisin jopa unohtaa herkästi itseni.
Yhtäkkiä pesukarhu tönäisi minua niin että pudotin miekan vahingossa käsistäni.
Samassa vaatteeni muuttuivat takaisin omiksi vaatteikseni ja käännyin katsomaan pesukarhua.
"Kiitos, taisi voimat alkaa ottaa valtaa" sanoin ja katsoin miekkaa.
"Se pitää kääriä johonkin..." aloitin ja katselin jotain kangasta, mutta sitten otin vain hupparin ja käärin miekan siihen koskematta miekkaan paljain käsin.
"Pitäisi varmaan löytää pois täältä jotenkin" puhuin pesukarhulle nousten ylös ja sitoen miekan selkääni, että miekka oli täysin piilossa hupparin suojassa.
Pesukarhu ei ollut varma suunnasta, joten oli vain jatkettava jonnekin suuntaan.
Samanlaista savupilveä jatku vaan jatkumistaan, enkä tiennyt mitä minun oikein piti tehdä.
Pysähdyin hetkeksi ja suljin silmät alkaen keskittymään kuuntelemaan.
Koitin kuunnella jotain ääntä, mutta en kuullut yhtikäs mitään.
Ihan vain pieni humina kuului oikealta puolen ja käännyin katsomaan sinne.
Ympäristö jotenkin leimuili savun mukana ja mietin hetken aikaa.
Käännyin sivusilmällä katsomaan hupparin sisässä olevaa miekkaa.
Sekin humisi jotenkin, joten otin miekan esille.
Vaatteeni muuttuivat jälleen muotoa ja hetken ajan mietin, kunnes heilautin miekkaa siihen kohtaan missä kuulin huminaa.