Talli Karhomäki Ruunan Mysteeri

02

- Ava
26.8.

Kun Elina sanoi että alamme työskentelemään niin nyt ihan ajatellut, että tämä halusi rääkätä meitä. Siis ihan oikeasti olemme kaikki enemmän tai vähemmän hikisiä. Taputan iloisesti Mangoa ja nostan jalkani satulan yli, liukuen alas. Löysään tamman vyön ja jalkani tuntuvat hyytelöltä. Naurahdan kun Odi työntää Lumin turvallaan kumoon, saan Lumilta kuitenkin vain sarkastisen hymyn. Otan Mangon ohjat pois sen kaulalta ja lähden viemään lopen uupunutta tammaa sisälle talliin. Vaihdan suitset riimuun ja kiinnitän sen käytävällle, vaikka se ei edes varmaan näin väsyneenä lähtisi mihinkään. Otan satulan pois ja huomaan satulahuovan jäävän kiinni tamman selkään. Irroitan suojat ja heitän ne sivuun. Otan limaisen huovan irti ja menen näyttämään sitä Lumille. Lumi vain naurahtaa sille ja jatkan matkaani kuivaushuoneeseen jossa laitan sen yhteen Mangolle nimetyistä telineistä.

Mennen takasin väsyneen ratsuni luokse herkun kera, mutta se on ehtinyt jo torkahtaa. Laitan herkun sen turvan alle joka herättää sen hetkessä. Harjaan Mangon vielä piikkisuoalla jotta se kuivuisi nopeammin ja sen jälkeen vien sen lämpimään ulkoilmaan. Laitan Mangon kamat omille paikoilleen, jonka jälkeen otan kypäräni pois päästäni ja huokaisen kun tallin viileä ilma osuu päähäni. Avaan hiukseni ja yritän näyttää jokinlaiselta ihmiseltä. Vaihdan vielä kengät ja vien tavarani pois käytävältä. Romahdan Lucaksen viereen istumaan tallin lattialle. Hetken päästä Lumi istahtaa viereemme.

Herään pienestä horroksestani kun Lumin olkapää liikahtaa altani. Kuulen auton äänen ja luulen sen olevan Lumin äiti, mutta se onkin joku mies ja traileri. Hypähdän pystyyn Lucasin kanssa kun Elina tulee satulahuoneesta äkkisesti. Kuulen kopinaa trailerista joka tarkoittaa että siellä on hevonen. Menen lähemmäksi kiinostuneena ja tarkailen autosta tulevan miehen jokaista askelta. Tuo mies avaan trailerin luukut Elinan avustuksella ja kopina alkaa käydä kovemmaksi. Mies menee trailerin sisälle ja tulee sieltä ulos kauniin tummanruskean melkein mustan ruunan kanssa. Katson sitä ihailevasti, mutta sitä ei kestä kauaa ennen kuin mies vetäisee sitä riimunarusta ja ruuna alkaa silloin nykimään sitä takaisin. Katson tätä toimintoa kunnes en vain enää kestä sitä. - Älä vedä sitä! Sanon miehelle ja kävelen hevosen luokse suojelevasti.
- Sä et kerro mitä mun kuuluu tehdä pikkutyttö tuo sanoo samalla, kun heittää ruunan riimunarun minulle. Onneksi ehdin ottaa siitä kiinni. Annan ruunalle löysän narun ja tuo katsoo minua ihmeissään.

Katson sitä ja sen rakennetta tajuten, että se on hieman alipainoinen. Nostan käteni ilmaan ja se säpsähtää, mutta kukaan ei huomaa vaan ovat hakemassa sen tavaroita autosta. Annan nuuhkia kättäni ennen kuin katson sen hampaita. Nään että sen kulmahampaat ovat vasta puhjenneet. Katson kun mies vain kaahaa pois kun ruunan tavarat ovat otettu autosta.
- Tässä on Nemo se on 8 vuotias ruuna ja se tulee tänne tuntikäyttöön, Elina ilmoittaa meille osoittaen ruunaa vieressäni.
- Tuntikäyttöön? Kysyin ihmeissäni naiselta johon saan vastaukseni parilla nyökkäyksellä.
- Sehän on vaan noin 4-5v sillä sen kulma hampaat on puhjennut vasta, sanon Elinalle ihmeissäni. Elina vetää puhelimensa taskustaan ja alkaa selvittämään asiaa samalla kutsuen eläinlääkärin tarkistamaan sen hampaat. Vien Ruunan hetkeksi karsinaan antaen sille hieman heinää sinne myös. Elina tulee takaisin talliin ja ohjeistaa meitä menemään kerhohuoneeseen odottamaan.

Istumme kaikki pienen pöydän ympärillä ja odotamme, että tallin eläinlääkäri Tohtori.Holfrel tulisi paikalle. Katsomme puhelimiamme ja emme voi muutakaan kuin odottaa. Tuntuu siltä kuin ilmasta tulisi todella tiivistä. Lumi saa jonkin viestin ja huokaisee, - Mun täytyy mennä kotiin mut nähään jossain kohtaa, tyttö sanoo ja lähtee kohti pyöräänsä. -Meidän muidenkin varmaan kannattais lähtee, Elmer sanoo ja me nousemme ylös. Erkanemme toisistamme ja minä kuljen Nemon ohi. Taputan tätä sen turvalle ja kävelen kohti kotia.