Talli Karhomäki Ruunan Mysteeri

05

-Ava- 25.10.

Viimeinen kuukausi on mennyt tosi kivasti ollaan myös "Nemon" kanssa päästy treenaamaan paljon. Mitään tietoa hevosesta ei ole löytynyt ja oikea Nemo on vieläkin kateissa. Tohtori.Holfrel on tykännyt siitä miten ruunan lihakset on kasvanut, vaikka onhan se välillä outoa miten en voi kutsua sitä nimellä. Tänään olisi ensimmäinen kerta, kun Elina näkee meidät tositoimissa. Olemme menossa läheiselle pellon palalle ja Lucas, Elina ja eläinlääkäri ovat tulossa mukaamme. Juuri nyt olen harjaamassa "Nemoa" samalla kun teen niin juttelen sille mukavia.

Olemme matkalla kohti samaista peltoa, jossa Mango sai leirillä sen hepulin. Onneksi tämä ruuna on tottunut peltoon ja tykkää muutenkin olla enemmän pihalla kuin maneesissa. Ruuna on saanut muutenkin minun ja mummuni välit paremmiksi, sillä olen saanut tältä apuja puhelimitse. Nyt kun ajattelen "Nemo" rakastaisi asu mummuni luona, mutta ei nyt ajatella tätä. Huomaan pellon pienen lumi peitteen ja hymyilen sille, että tänä vuonna lumi tuli aikaisin. Muistan kun ensilumi tuli ja me vain kiusoittelimme Lumea. Naurahdan ajatukselle ja saan kanssa matkaajioiltani outoja katseita. Pääsemme vihdoinkin pellon laidalle ja minä kiristän ruunan satulavyön, jonka jälkeen Lucas vetää jalustimesta vastaan jotta pääsen selkään. Ponnistan hevosen selkään ja heti kun istahdan satulaan ruuna lähtee reippaaseen käytiin. Aurinko paistaa mukavasti pellolle ja lämmittää mustia ratsastushousujani. "Nemo" on pirteällä tuulella ja heiluttaa hieman päätään iloisesti. Naurahdan eleelle ja kerään ohjia hieman käsiini, alkaen taivutella "Nemoa".

Alkukäyntien ja pikkuisen verryttelyn jälkeen nostan kevyen ravin. Ruuna on hyvin innokas ja tuntumalla, sillä on ihanan liitävä askel. Rentoudun hevosen selässä ja annan sille hieman pohjetta samalla kun työstämme ravi pohkeenväistöä ja paljon avotaivutusta. Teemme myös 3-kaarista kiemurauraa, jossa ensin siirtyminen on ravista käyntiin ja käynnistä raviin. Hetken päästä kuitenkin teemme siirtymiä ravista laukkaan ja laukasta raviin. Työskentelen vielä hieman lisää laukassa ja ruuna ottaa hieman liikaa spurttia. En kuitenkaan ala vetää sitä, sillä ruuna saa pienoisen hepulin jos teen näin. Annan pehmeitä puolipidätteitä ja saan ruunan jonkin ajan päästä rauhoittumaan.

Monien kehujen jälkeen olemme tallissa ja me olemme molemmat hikisiä, kiitos auringon. "Nemo" seisoo tällä hetkellä käytävällä kun Tohtori. Holfrel katsoo sen jalkojen liikkuvuutta. Otan ruunan lumesta märät pintelit ja vien ne kuivaushuoneeseen. Jätän ne sinne kuivumaan ja avaan hiukseni ponihännältä. Palaan nuoren ruunan luokse ja nään kun Elina juttelee Holfrille, - Olen katsonut kaikki paikat ja tästä ruunasta ei ole jälkeäkään, Tohtori. Holfrel sanoo Elinalle surullisena. Pudistan vain päätäni kun ajatukseni harhailevat siihen, miten kukaan ei halunnut näin kilttiä hevosta. - Meidän pitäisi keskittyä löytämään oikea Nemo, Holfrel sanoo vielä ja Elina nyökkää tälle. Vien "Nemon" karsinaan ja taputan sitä siellä kaulalle. Menen satulahuoneeseen ja huomaan Sallin olevan siellä. katson ympärilleni etsiäkseni tytön keppejä, jotta en kaatuisi niihin ilman mitään tulosta. Katson tyttöä iloisesti ja halaan tätä niin nopeasti kun vain pääsen tuon luokse. - Ajattelin mennä ratsastamaan Mangolla, tuo sanoo iloisesti ja nyökkään tuolle. - Mä otan mun kamat pois sieltä, sanon nopeasti. Salli kuitenkin estää minua ja sanoo että saan pitää ne siellä, sillä tytöllä alkaa kohta koeviikko, joten silloin tamma tarvitsee liikuntaa. Nyökkään tuolle iloisesti ja annan tämän mennä ratsastamaan rakkaalla hevosellaan pitkästä aikaa.