Onko se rakkautta tällä kertaa? Joleksi// JoelxAleksi

Osa 18

Aleksin Nk.

Herään järkyttävään pahaan oloon ja päänsärkyyn.
Oksennus pyrkii kurkkuani pitkin ylös, luojaa kiittäen joku on tuonnut minulle ämpärin tuohon.
"Huomenta" kuuluu ovelta, samalla kun yökin sisuskalujani ulos tuohon siniseen ämpäriin.
"Helvetin hyvää huomenta." toivotan tuolle pitkälle rockarille keskisormen kera.
"Onkos huono olo?" tuo kysyy virnuillen. No mietitään hetki. On, kun joku päätti juottaa minulle viina pullon.
"On" päädyn vain murahtamaan ja hautautumaan peiton alle. En kauaa ehdi olla sen alla kun tuo tulee ja repii sen päältäni.
"Nyt Kaunisveden poika ylös, me lähetään vähän ajan päästä." Joel kailottaa.
"Voi saatana." huokaisen ja nousen istumaan.
"Tiesikkö että sää oot kiukkunen kun oot darrassa."Joel totee. Katson vain tuota murhaavasti ja lähden portaita pitkin keittiöön vaatimaan joltain särkylääkettä tähän jäätävään päänsärkyyn.
"Särkyläälettä tänne ja heti." ilmoitan heti kun lösähdän keittiön jakkaralla.
"Tosa" Tommi heittää minulle paketin särkylääkettä.

Ollemme pakkaamassa tavaroitamma olemme lähdössä ihan kohta. Matkasta tulee yksi helvetti kun olen näin huonossa jamassa. Ja kaiken lisäksi Leolla oli meille suunnitelmia illaksi. Tottakai suostuin että tuolle ei tule pahamieli. Kuulemma voin tuoda tavarat kotiin ja saman tien lähteä Joelille oottamaan että Leo ilmoittaa minne mennä. Outoa sanon minä.
Ajatuksen keskeyttää kauhe ryminä. Mitä helvettiä nyt tapahtui.
Kävelen portaille ja huomaan Joonaksen makaamassa niiden alapäässä. Hyppelehdin portaat alas auttamaan tuota. Häneltä tulee nenästä verta ja kylkeen sattuu. Olli vaan seisoo paikoillaa avuttoman näköisenä. Vinkkaam Joelille että vie Ollin ulos.
Tyredytän Joonaksen veren vuodon, sillä välin kun Niko ja Tommi pakkaavat viimeiset kamat. Ja Olli ja Joel seisovat vieläkin ulkona.
"Sattuuko?" kysyn.
"Kylkeen vähän" tuo vastaa. Nyökkäilen vain.
Lähden käveleen takaisin yläkertaan, samalla kun takapihalle johtavasta ovesta tulee tympääntyneen näköinen Olli takasin sisälle, Joel perässään.

Olemme kohta saapunnut takaisin helsikiin. Matka meni muuten hyvin eikä se ollut minun osalta helvetti. Joonas ja Olli eivät vain puhunneet koko aikana toisilleen yhtään mitään, mikä on outoa.
Tommi heittää minut kotiin.
"Moi" huudan kun pääsen sisälle.
"Moi, kulta" Leo sanoo kun tulee eteiseen ja muiskauttaa huulilleni pusun. Hymähdän vain.
"Noniin vie se matkalaukku ja lähe." tuo käskyttää minua.
"Noinko nopeasti sää haluut eroon musta." sanon naurahtaen.
"Joo haluun." tuo vastaa ja lähtee työntää minua ovelle.

Saavuin Joelin luo jo noin tunti sitten.
Olen yrittänyt udella että mikä homma mutta tuo ei ole kertonut, hän vaikuttaa vähän vaivaantuneelta kun kyselen. En tiedä miksi.
"Onko vielä paha darra?" tuo kysyy, kun kaataa kahvia kuppeihin.
"Ei oo itse asiassa. Otin niin paljon buranaa että." sanon naurahtaen.
"Jaa jaa" tuo sanoo hymyille.
Sain hörpittyä kahvini nopeaa, olen nousemassa mutta kompastun keittiön mattoon.
"Voi saatana" manaan.
"Sattuko?" Joel kysyy kun auttaa minua ylös. Pudistan päätäni ja katson vain tuon silmiä. Ne ovat kauniit. Lyön huuleni tuon huulille. Hän vastaa intohimoisesti suudelmaani. Samassa tuo nostaa minut keittiön pöydälle näpertäen farkkujeni nappia ja vetoketjua auki.
Emme ehdi pitemmälle, kun puhelimeni alkaa soida. Ehkä ihan hyvä, että emme menneet pidämmeälle, mutta oisin silti ehkä halunnut.
"Moi" vastaan puhelimeen olettaen että se on Leo ja hänhän se oli.
"Moi, tuu nyt tänne ravintolaa." tuo sanoo.
"Joo mää lähen heti." sanon. Lopetan puhelun ja alan laittaa nappia kiinni.
"Ehkä ihan hyvä että ei menty pidänmälle." Joel sanoo. Nyökkään ja lähden laittaan vaatteita päälle.
"Moikka" huikkaan ennenkuin laitan oven kiinni.

Ajan ravintolan eteen missä Leo minua odottaa.
Ravintola on pieni mutta romantinen, minkä Leo oli ilmeisesti varannut vain meille kahdelle. Molemmilla meillä oli päällä puvun takki minkä hän oli minulta vaatinnut.
Söimme hyvin ja juttelimme kaikesta taustalla soi meidän biisi haloo helsingin- tulikärpänen. Leo vaikuttaa normaalia tyynelmältä mitä yleensä, eli hänellä on jotain mielessä.
"Alekis tiedäthän sää että mää rakastan sua kaikista enniten tässä mailmassa ja haluan elää sun kanssa koko mun elämän ja ehkä tulevaisuudessa perustaa perheen." tuo puhuu minulle kun nousee soisomaan. Hän polvistuu tuolini viereen missä istun ja kysyy.
"Aleksi Matias Kaunisvesi menistkö kanssani naimisiin?"

--------------------------
Sanoja 622
Hyvää uuttavuotta!