Aleksi
——————
Astuin sisään tuohon rumaan rakennukseen, jossa jouduin aloittaa nyt toisen lukuvuoden. Yläasteeni ei ole alkanut mitenkään kovin mahtavasti. Seiskaluokalla parit viime vuoden kasit kiusasivat minua. Luokkani kanssa en ole kovin hyvissä väleissä, nimittäin luokkalaiseni myös syrjivät minua. Jos on jotain ryhmätöitä toivon aina että opettaja jakaisi ryhmät. Palataan nytten jo nyky hetkeen. Kävelen lokerolleni viemään takkiani, kunnes nään sen ysiluokkalais porukan, joka on kiusasi minua viime vuonna. Tuo minua ainakin pään pidempi blondi hiuksinen mies henkilö kävelee viereeni ja sanoo "mitäs skidi, vielki tääl" ja naurahti loppuun ja katsoi toista mies henkilöä, jonka nimi oli kai Niko? "Joo, mut voisitteks te jättää mut ees hetkeks rauhaa?" Kysyin katsoen vielä lokeroani. En nimittäin halunnut katsoa tuota pitkää miestä. "Ai haluuko pikku poika et me jätetää se rauhaa, turha kuvitella". Tunsin kyyneleet jo silmissäni. "Mut no mä lähen tästä nyt tunnille" sanoin. "Moikka" Joel sanoi ja repäisi hiuksia päästäni. Tunsin jo nuo suolaiset tipat silmissäni, jotka ryöppyäisivät kohta ulos silmistäni. En voinut mennä tunnille minun oli pakko mennä vessaan. Astuin sisälle miesten vessaan ja menin yhteen niistä kopeista. Silmäni vain räjähtivät, en nähnyt enää kohta mitään. Pahinta on vielä että yksi niistä hirveistä pojista on niin helvetin komea....
Istuin siellä pöntöllä, silmistäni ei enää tullut mitään. Avasin kopin lukon ja menin peilin eteen katsomaan itseäni. Kohta kuulin oven avautuvan ja näin tuon ihmisen kenen nimen tiedän niin hyvin Olli Elias matela. Hän kuului tuohon kiusaaja porukkaani, joten aloin täristä koska mietin et mitä nyt käy. Odotin jo että Olli kohta sanoisit jotain joka on lähellä esim jotain "mitäs skidi tääl vessas pillittää", mutta hän ei aluksi sano yhtään mitään. Hetken päästä Olli sanoi "sori" katson häntä ilmeellä joka kertoo kaiken, sen kuinka hämmentynyt mä olen ja kuinka järkyttynyt mä olen. En osannut sanoa mitään. Olli katsoi minua ja minä häntä. Oli aivan hiljaista, hiljaisuus ei ollut kiusallinen, se oli enemmänki rauhallinen ja lämmin. ( a/n En tiiä ymmärrättekö tota lämmin jutskaa mut juu) "Mut miks sä teit sen" kysyin Ollilta. Hän hieman empi ennenkuin hän alkoi puhumaan. " Koska Joel ei tykkää jos me muut lopetettais sun kiusaaminen". "Muut?" Kysyin hämilläni. "Ei herran jestas mun ei pitäny sanoo tota, mut ny kerran ku alotin nii kerronpa loppuun, eli siis suunnilleen kaikki muut meistä haluis lopettaa jo ton kiusaamisen pitsi Joel" Olli kertoi. Katsoin häntä vielä järkyttyneemmällä ilmeellä. En tiedä uskoinko häntä vai en. Katsoin itseäni peilistä ja lähdin juoksemaan ulos vessasta ja kuulin Ollin huokaisenvan pettyneesti. En jaksanut juosta kauaa jalkani pettivät jo parin metrin päästä ja tunsin silmieni sumenevan, taas se tapahtuu. Kohta en enäö nähnyt mitään ja lössähdin vain maahan.
Olli
——————
Aleksi oli juuri juossut ulos vessasta. Minua pelotti hieman että Joel tai muut saa tietää että kerroin nuo asiat Aleksille. Parin sekunnin päästä kuulen tömähdyksen vessan ulkopuolelta ja menen katsomaan mitä siellä on. Nään tuon minua vuoden nuoremman mustahiuksisen pojan makaamassa maassa tajuttomana. Katson häntä olen järkyttynyt. En tajunnut tehdä muutakuin vain nostaa Aleksi syliini ja lähteä juoksemaan terkkarille.
———————————————————————————
490 sanaa
Täs oli eka osa toivottavasti te tykkäisitte tästä. Mö yritän tehä tätä tarinaa useesti mut mä kyllö kirjotan muitakin tarinoita ainaku jaksan
-Maiju✨<3
YOU ARE READING
Hold on to hopeless (oleksi)
Fanfiction"En tuntenut enää mitään, olin niin sekaisin, en kestänyt ajatusta että hän juuri puhui minulle noin" SISÄLTÄÄ ⚠️alkoholia⚠️ ⚠️seksuaalisiatilanteita⚠️ ⚠️asioita joitka saattaaahistaa⚠️
