6. Pelastajani

320 13 1
                                    

Aleksin pov.

Mies lähestyy minua ja rupeaa avamaan solmujani jaloistani. Sen jälkeen hän siirtyy toiseen huoneeseen, ja seuraan häntä. Huone on iso. Ei ole yhtään ikkunoita. Yhdessä kulmassa on pöytä, jolla on teräviä veitsiä. Pienempiä, isompia, teräviä ja ei-niin-teräviä. Mies kävelee pöydän luokse ja virnistää. "Näytä ranteet", hän käskee. Mitä vittua. En kyllä ole näyttämässä. Huokaisen ja nostan hihani. Ja no, kuinka saatattekin arvata, mies näki viiltohaavani. "Hyvä. Olet siis jo tottunut. Kohta tehdään lisää", hän sanoo virnuillen. Voi vittu. En tule kyllä selviämään tästä. Mies lähestyy minua yhdellä veitsellä. Hän viiltää syvän haavan ranteeseeni. Sattuu. Se on oikeasti todella syvä. Irvistän ja katson poispäin. Kunpa joku tulisi nyt auttamaan, olihan kaikki muut päässeet pois. Taas mies tekee uuden, todella syvän haavan. Huohotan, koska en ole ennen tehnyt näin pahoja viiltoja. Sitten mies hakee isomman ja terävämmän veitsen ja ottaa kämmeneni hänen käteensä. Sitten hän viiltää todella syvän viillon sormeeni. Enkä edes liioittele, kun sanon että tuo yksi viilto olisi voinut saada sormeni irti. Ja no, sitähän mies tekeekin. Leikkaa sormeni irti. Hemmetti miten tässä näin pääsi käymään? Itken taas, ja katson pois päin. "Rahoja ei näy, enää kolme minuuttia aikaa", mies sanoo. Huokaisen. Kukaan ei koskaan maksaisi kymmentä miljoonaa saadakseen meidät ulos täältä. Tai siis minut. Ja siis kyllä varmasti fanimme, jos jollain olisi niin paljon rahaa. "Noniin. Ikävä kyllä kolme minuuttia on ohi. Vähän niinkuin kohta elämäsikin", mies naurahtaa ja ottaa ison veitsen. "Ei, älä tee sitä jooko", anelen hiljaa itkuisena. Joku koputtaa paniikissa oveen. Mies paiskaa veitsen sormeani vasten, ja no, kuten saatattekin arvata niin kohta sormeni makaa lattialla veri lammikossa. Mies menee ärsyyntyneenä avaamaan oven. "Tässä pari sataa tonnia, ota nyt! Kai se kelpaa? Hommaan lisää, ei hätää. Kunhan päästät Aleksin pois", Olli huutaa ja ojentaa painavan kasan käteistä miehelle. Huh. Huh, Olli tuli pelastamaan. Mutta sattuu kyllä ihan kivasti. Ollin silmät laajenevat lautasen kokoisiksi, kun näkee tämän huoneen. "Ei vit...", hän kuiskaa hiljaa ja katsoo minua huolissaan. No, ei siinä varmasti kovin huolissaan voida olla kun makaan lattialla veri lammikossa, irvistelen ja vierestäni löytyy aikamoinen veitsi valikoima. Mies ottaa rahat ja tulee luokseni ja osoittaa ovea. "Jos en saa lisää viikon päästä, voitte sanoa toisillenne hyvästi", hän sanoo vakavana. "Ja, jos kerrotte tästä jollekkin, ei seuraa hyvää ymmärrättekö?", hän lisää. Nyökkään pienesti ja juoksen Ollin, pelastajani luokse.

~~~
Sanoja: 385
Sori ei tullu eilen ja tääki on aika kämäne mut mul oli huono olo, eikä vaa ollu fiilistä :/ Ja noh jee se mun uus oleksi se mis ne on kouluikäsii nii se drafti katos ku pieru saharaan 🤩 Joten siinäki saattaa kestää hetki

Bad Idea || oleksiWhere stories live. Discover now