4.

174 18 0
                                    

Käännyn kotipihaani ja suuntaan viemään pyörääni autokatoksen perälle. En viitsi jättää sitä talon eteen, niin kuin normaalisti, koska näyttää siltä, että pian alkaa satamaan vettä. Kävelen ripeästi talon ovelle ja avaan sen. Haluan käydä Lumin kanssa ennen vesisadetta. Kastuminen on perseestä. Laitan myös Tommille ja Ollille viestin, että olen kotona. Molemmilta tulee heti peukut vastaukseksi. Tommi loi meille WhatsApp-ryhmän, jossa me kaikki kolme tiedotamme asiat. Haluan kovasti tietää, että millaisia Olli ja Tommi ovat oikeasti. Voisin kai pyytää heitä lauantaina meille, sillä isällä on iltavuoro töissä, enkä haluaisi olla koko iltaa yksin.

---

Ulkona alkoi satamaan ärsyttävästi kesken lenkin, nyt olen aivan läpimärkä, samoin Lumi. Onneksi vesisade ei tuntunut kauhean kylmältä, onhan kelit kuitenkin vielä suhtkoht lämpimät. Joudun silti vaihtamaa vaatteet, eli varmaankin ihan perus t-paita ja collarit. Ne saavat ajaa asian rentona asusteena tänä iltana. Täytyy varmaankin toki kuivata vähän hiuksiani samalla kun kuivaan Lumin. Koirakin kastui pahuksellisen paljon. Tympäisevää.

Suuntaan vaihtamaan vaatteet kuiviksi omaan huoneeseeni. Kaivan kaapista Metallican bändipaidan ja mustat collarit. Se on ihan kelvollinen kotiasu, mitäpä sitä kaunistelemaankaan, kun ei minua kerta kukaan näe. Voisin toki mennä suihkuun jo nyt, mutta illalla on jalkapallopeli, niin kävisin sen jälkeen vasta. Ei ole mitään järkeä mennä kahta kertaa päivän aikana suihkuu, veden tuhlausta sanon minä. Aamuisinkaan en ehtisi edes käydä, sillä olen laiska nousemaan ja toisekseen nukkumaan meno suihkun raikkaana on paljon mukavampaa, kuin hikisenä.

"Moi Aleksi!" Isäni tervehtii minua tullessaan töistä. Yleensä hän pääsee neljältä ja on puoli viisi kotona, mutta tänään hän pääsi jo kolmelta. Aika on mennyt yllättävän nopeasti.

"Moi!" Tervehdin takaisin jatkaen sitten keskittyneenä pelaamaan pleikkarilla MarioKartia. Paras peli koskaan. Plus ensimmäisenä päivä ei tullut läksyä, joten voin ihan hyvin viettää iltapäiväni ennen peliä näinkin.

"Minkälainen päivä oli? Saitko jo kysyttyä sen Tommin numeroa?" Isäni tiedustelee. Jaaha, keskeytä nyt sitten hyvä peli hetkeni kyselemällä kaikkea turhaa.

"Sain sen joo, mutta se kävi vähän niinku vahingos. Joku pukkas mut maahan ku olin lähös koulust, sit Tommi ja sen kaveri Olli tuli jeesii mua, kun mua sattu selkään. Mentiin siitä sitten pihalle ja vaihettiin kaikki kolme keskenään meidän numerot." Selitän lyhyesti loppu iltapäivän tapahtumat.

"Jaaha. Ei kai sun selkä oo enää kipee, että pystyt pelata?" Isä kysyy. Pudistan päätäni, että ei ole. Pystyn kyllä mennä pelaamaan. Ei se kestä kuin kaksi tuntia. Ei ole paha. Se voisi olla pahempikin!

---

"Onnea peliin. Mä meen tonne ylös kattomaan." Isä toivottaa ja lähtee kentänlaidalta kohti katsomoa. Tarkastelen hetken aikaa yleisöä, jota on yllättävän paljon. Huomaan tutut kasvot aika alhaalla. Tommi! Mitä hän täällä tekee?

Päätän laittaa Tommille viestiä yksityisesti, sillä en jaksa kävellä katsomoon juttelemaan tälle. Hän lukee viestin melkein heti sen saatuaan, ja kertoo, että varatuomarimme on tämän isä. Enpä tuotakaan tiennyt. Laitan vain perinteisen peukun tälle vastaukseksi ja hymyilen tälle yleisöön. Huomaan hänen hymyilevän takaisin minulle. Kuinka kivaa?

---

Pelissä on ensimmäinen tauko, pian alkaisi uusi erä. Olemme pelanneet vasta puolituntia, vielä puolitoista tuntia jäljellä. Kyllä tämä tästä. Täytyy vain jaksaa tsempata itseä ja joukkuekavereita. He onneksi syöttelevät minulle, toisin kuin koulussa minulle ei syötellä. Mutta se ei ole nyt tämän pelin pointti, kuka syöttää ja kelle. Pointti on saada maaleja. Olemme johdolla yhdellä maalilla 1-0 meille. Aika mukavaa. Toivottavasti hyvä onni jatkuu.

"Aleksi!" Kuulen huudon ja samalla näen pallon, jonka yritän saada hallintaani. Vasta joukkueen pelaaja kamppaa minut kuitenkin ja kaadun ikävästi maahan. Nilkkani muljahtaa inhottavasti ja kolautan pääni. Vittu!

---
Sanoja 555.

Oli iha pakko jättää tälläseen kohtaan!! Saatte näköjään toisen luvun vielä tälle päivälle, kun ei mulla nyt muutakaan tekemistä näytä olevan. Huomenna kaks lukuu kans ja ehkä keskiviikkona.

Highway to hell / Aleksi KaunisvesiWhere stories live. Discover now