Saanko mä olla aina tässä? II Blind channel

4.

Adele pov

Saavun suihkusta. Aleksi makoilee sohvalla ja Rilla juoksee luokseni. Miten minä olenkaan päätynyt tähän? Ihastu- eiku mitä?! Idolini sekä iha- ei en ole ihastunut Aleksiin. Seison nyt, pelkkä pyyhe päälläni Aleksin makuuhuoneessa. Laitan päälleni pitkän mustan hupparin, sekä collarit. Kelvatkoon. Astun Aleksin olohuoneeseen, jossa tuo mustahiuksinen makaa. Asetun Aleksin viereen istumaan ja Rilla hypähtää sohvalle. Televisiosta näkyy jokin komedia, jota Aleksi katsoo väsyneenoloisena. "Onks sul vähän väsyny olo?" Kysyn tuolta naurahtaen. Tuo nyökkää. "No mee nukkumaan!" Sanon ja katson tuota. "Missä muuten mä nukun?" Kysyn. En ollut miettinyt tätä ollenkaan. "Joko tässä sohvalla, lattialla tai mun ja Rillan kanssa tos mun sängys." Ale luettelee vaihtoehtoja. "No mä vaikka nukkuisin tässä sohvalla?" Sanon ja Aleksi nyökkää. "Laitan sulle tähän sängyn." Tuo sanoo ja lähtee hakemaan peittoa ja tyynyä. Katsahdan Rillaan joka näyttää suloiselta. "Aleksi, sopisko jos käyttäisin ton yhen ulkona?" Huudan. Aleksi antaa minulle myöntävän vastauksen ja nousen sohvalta. Kävelen eteiseen ja Rilla tulee perässäni. Laitan mustat Niken lenkkarini ja ohuen kesätakkini. "Missä on Rillan hihna?" Kysyn ja Aleksi ojentaa sen minulle. "Noni me mennään." Sanon ja astun koiran kanssa ulos. Aleksi vilkuttaa minulle ja suljen oven. Löydän hetken päästä hissin ja menemme sinne. Painan nappia ja hissi lähtee liikkeelle. Nostan mäyräkoiran syliini ja kun hissin ovet avautuvat, menemme ulos. Lasken koiran maahan ja lähden kävelemään jonnekkin päin, minulle tuntematonta Helsinkiä.

Aleksin pov

Adele lähti hetki sitten Rillan kanssa ulos. Väsyneenä laitan tuolle sängyn ja menen tekemään iltapalaa. Kello näyttää puoltayhdeksää. Tekaisen jonkinlaisen leivän ja istun keittiötasolle. Syön leipääni ja katselen ikkunasta. Laskeudun tasolta ja suuntaan vessaan. Pesen hampaitani ja suuntaan nukkumaan.

Adelen pov

Pääsen jonkun puiston luokse. "Noni Rilla, käännytääs takaisin päin." Huokaisen ja käännymme. Koira tepastelee reippaasti edelläni. Pian kävelen jo rappukäytävässä. "Voi vittu nyt." Tuhahdan. Eihön minulla ole avaimia mukana! Ja puhelinkin on muualla. Toivottavasti Aleksi ei ole vielä nukkumassa. Koputan oveen ja odotan. Ei mitään. Huokaisen. "No me lähetään sitte.. Ihan sama mennää Ollille." Mutisen ja lähdemme Rillan kanssa uudestaan pihalle.

Hetken muistelun jälkeen saavun Ollin kotiovelle. Herttinen mummo päästää meidät sisään ja etsin ovea, jossa lukee Matela. Koputan oveen ja yllätyksenä Niko tulee avaamaan. "Joo.. Onks Olli täällä?" Kysyn ja Niko päästää basistin ovelle. "Mulla jäi Alen kämpän avaimet sinne, niin oisko mitenkää mahdollista tulla tän koiran kanssa tänne? Aleksi nukkuu vissiinkin ja en pääse sisälle. "Tottakai! Nikoki on täällä, mutta se ei varmaankaan haittaa?" Olli sanoo. "Kiitos ihan sika paljon!" Sanon iloisesti ja suljen oven perässäni. Otan kengät pois ja päästän Rillan. Istun Ollin ja Nikon kanssa sohvalla ja juttelemme niitä näitä.

______________

420 sanaa

Kiitos kovasti teille jotka ootte lukeneet tätä mun tarinaa :)