7.

17 0 0
                                    

Adelen pov

Herään ja katson tuttuun tapaani kelloa. Puoli kuusi. Nukahdan uudestaan.

Herään uudestaan jostain mustasta huoneesta. Olen sidottuna katosta. Hätääntyneenä katson ympärilleni ja kuulen Aleksin äänen takanani. "Adele, luuletko sä että me oikeasti haluttais sut tänne?" Tuo nauraa. Alan itkemään. Vastahan me tutustuttiin. "Ja nyt rääpäle pillittää, voi ei" Tuo jatkaa. "Adele! Adele!" Kuulen ja herään.

Aleksi katsoo minua huolissaan. "Sä itkit, näit vissiin taas painajaista?" Tuo kysyy. Nyökkään ja halaan tuota. "Haluistiko puhua siitä?" Mustahiuskinen kysyy. Pudistan päätäni ja korjaan toppini olkainta. "Adele?" Aleksi sanoo. 'Niin?' Vastaan. Tuo tarraa kädestäni. "Mistä lähtien?" Aleksi kysyy. "Siitä asti kun tulin kaapista vanhemmilleni. Ne potki mut pihalle. Elin mun tädillä.." sanon ja purskahdan itkuun. Tuo halaa minua. "ja?" Aleksi sanoo rauhoittavalla äänensävyllä. "Siitä asti mä oon poltannukki.." Kerroin. "Eli minkä ikäsenä, haluankohan mä ees kuulla.." tuo mutisee. "No et varmaan, mutta olin 14.." "Ei jumalauta sun kanssas.." tuo tuskastelee ja halaa minua tiukemmin. Älähdän kivusta kun tuon käsi osuu yhteen arvistani. "Sori.." Tuo mutisee ja päästää irti. "Mutta mä meen laittamaan aamupalaa." Aleksi sanoo ja nousee ylös. Aleksilla on päällään ainoastaan boxerit sekä T-paita. Naurahdan pienesti tuolle näylle. Aleksi huutaa jotain kirosanoja keittiöstä. Kävelen, tai noh juoksen sinne. "Ei mitä vittua?" Huudahdan ja katson tuon sormea. Se on yltäpäältä veressä. "Okei, haen ööh, LAASTARIN!" Sanon ja juoksen ottamaan omia laastareitani. Otan pinkin prinsessalaastarin ja asetan sen Aleksin käteen. Pian oveen koputetaan ja riennän avaamaan. Siellä seisoo itkuisen näköinen Joonas. "Hei kaikki okei? Tuu vaan peremmälle." Sanon ja ohjaan miehen sohvalle. "Mikä homma?" Kysyn. Aleksi istuutuu vierelleni.  "Niko huus mulle.. Säikähin ihan helvetisti ja lähin.." Joonas selittää. "Mistä se huus sulle?" Aleksi ja minä kysymme samaan aikaan. "Tikkarin velkaa!" Sanon ja kosketan tuon Olkapäätä. Tuo naurahtaa, mutta siirtää katseensa Joonakseen. "No kerroin sille mun tunteista.." Blondi sanoo. Katson tuota suu auki. "Siis sä oot ihastunu.. Nikoon? Mutta eiks se oo varattu?" Kysyn ja Joonas pudistaa päätään. "Ai.." Sanom hiljaa. "Mutta siis se kerkes sanoa vaan Mitä helvettiä Joonas kunnes olin jo pyyhältäny ovesta.." Joonas jatkaa. Nyökkäämme Aleksin kanssa. Aleksi saa viestin. "Hei oota.." Tuo sanoo ja menee puhumaan puhelua. Kuulen Nikon äänen. "Mutta siis.. Mun on löhettävä.." Joonas sanoo ja lähtee. Huokaisen ja katson makuuhuoneen ovest kun Aleksi tulee sieltä. "Niko ON ihastunu joonakseen kans.." Tuo huokaisee. "Niko oli sanomassa Joonakselle, kuinka hänkin on ihastunu toiseen, mutta ei kerenny kun Joonas oli jo täällä." Aleksi sanoo.

Joonaksen pov:

Kävelen kohti baaria. Aikoisin juoda. Ja oikein paljon. Astun baariin sisään. Tilaan kolme juomaa ja juon ne. Tilaan lisää ja lisää, kunnes alkaa huipata ja lähden 'kotiin'. Hoipertelen kaduilla kunnes jalkani pettävät ja kaadun. Sammun ojaan.

__________________________________

436 sanaa

Noniin, pientä draamailua tähänkin väliin. Tosiaankin :)

Saanko mä olla aina tässä? II Blind channelTempat cerita menjadi hidup. Temukan sekarang