Look mom, I did it // Blind Channel

5. Isäkarhun terapia

(En lukenu läpi, sori kjts. Virheet)
-Porko-
Istun polviltaan tässä eteisen lattialla Ollin pää sylissäni. Hipsuttelen tämän hiuksia sormieni välissä. Tuo oli niin väsynyt että nukahti melkeinpä heti. Tämän keho tärisee vielä vähän, tosin varmaan vaan levosta, tai ainakin tuollaisen jälkeen. Sitä tässä eniten mietinkin. Miksi Olli sai taas kohtauksen?Niitä oli useasti Aleksin lähdön jälkeen jopa lukion loppuun asti. Silloin se helpotti, mutta ei loppunut kokonaan.

Kannoin tuon mörön nukkumaan sänkyynsä, kun taas itse makoilen sohvalla katsoen telkkaria. Olli ei taida olla kunnossa, tai ainakaan sen suhteen että hän voisi tehdä saatikka keskittyä töihin.

-whatsapp-
Apinoiden studiopileet😎:

Minä:
Olli ei tuu huomenna studiolle.

Jori🥱💅:Mitä sä teit sille!?

Niko❤️: Okei, onks kaikki fine?

Minä:Se sai kohtauksen. Selkeesti yliajatellu jotai:(

Alfa🐻: Tarviiko isä karhun terapia tuokion? Varataanko aika?

Allu🤏: Onhan Olli kunnossa?

Jori🥱🤏: Tosiaan Aleksi ansaitsi paikan täällä ryhmässä.

Minä:
Okei. Mut Olli on kunnossa, nukkuu parhaillaan. Isä karhun terapiasta ei varmaan haittaa oo. Tuuks aamulla? Olli nukkuu varmaan sinne asti.

-Olli-
Heräsin omasta sängystä. Kerrankin yön jälkeen on levollinen olo. Avaan silmäni niitä siristäen, sillä aurinko paistaa sälekaihtimien läpi. Tavoittelen käsilläni puhelinta, kuitenkin huonolla menestyksellä. Joudun avaamaan silmäni nähdäkseni kyseisen kapistuksen olinpaikan. Tuo oli yöpöydälläni laturissa. Kaappaan tuon äly kapinen käteni ja avaan sen. Kello on 8.30. Minähän nukuinkin kauan.

Olen selannut puhelintani läpi. Tänään olisi sitten kai isä karhun terapia. Oivoi. Nälkä alkaa iskeä, pitäisi varmaan kahvia muutenkin keittää. Nousen lämpimän peiton alta vastahakoisesti ja puen puhtaat vaatteet päälle. Pian avaankin makkarin oven ja astelen kohti keittiötä. Huomaan Porkon nukkuvan sohvallani. Olisin mun viereen tullut, sehän on kuitenkin parisänky.

Keittelen aamukahvia ja katson taas puhelintani. Addikti. Kuulen heräämisen ääniä olohuoneesta. Joonas taisi herätä kauneusuniltaan. "Aissaatana!!" Kuuluu tuskainen kiljahdus. Astelen lähemmäs olohuonetta nähdäkseni tapahtuneen. Joonas makaa sohvan vieressä lattialla pidellen päätään. Naurahdan hieman, jolloin tuo kääntää päänsä suuntaan. "Huomenta vaan sullekin" sanoin ja menen kahvinkeittimen luo. Huomaan kahvini olevan valmista.

-Tommi- <timeskip>

Olen ajamassa kohti Ollin kotia. Hänen kanssaan on pakko puhua, hän on saanut tuollaisen kohtauksen vuosia sitten viimeksi. Jotain on nyt pahasti vialla.

Koputan Ollin oveen, jonka avaamaan tulee Joonas. "Olli on suihkussa, jutelkaa sen jälkeen. Ellet tonne halua mennä sille puhumaan?" "Joo ootan mieluusti vaikka olkkarissa." Otan kengät pois ja kävelen lähemmäksi sohvaa istuakseni siihen.
"Haluutko sä kahvi?" Joonas kysyi.  "Voin ottaa." Aamukahvi jäikin juomatta.  Pian saakin kopin käteni, ja otan siitä hörpyn. Hyi vittu..."Kauanko tää on ollu valmista?" Kysyn. "Öö, siitä asti ku herättii. Puoltoist tuntii. Kui?" "No ihan vaan sitä että alkaa maku muuttumaan." Sanon ja laitan kupin vittuuntuneena sohvapöydälle. Voi Porko...
<><><><><><><><><><><><><><><><><><>
Oikein isä karhun terapiatuokio.