Look mom, I did it // Blind Channel

4." s-se thapahthuu thaash"

-Olli-
Aleksi ei vastannut. Hän oli vain hijaa. Pian olimmekin jo koripihassani. Aukaisin turvavyön ja
Olin avaamassa ovea. "Oota." Pysähdyin. Käänsin katseeni häneen. "Mä-" hän yritti, muttei saanut sanaa suustaan. "Antaa olla" huokaisen ja avaan oven. Olin saanut jalan ulos, kun hän jatkoi taas. "Isä kielsi multa kaiken yhteyden suhun." Hän töksäyttää. Käännän katseeni taas häneen. "Se osti mulle uuden sim-kortin, menetin myös jätkien numerot." Hän kertoo. "Eli.." "Mä en tahallani sua koskaan jättäny yksin."
—————
-Aleksi-
Istun sohvalla. Mietin Ollia. Antaako tuo minulle ikinä anteeksi. Olli oli lähtenyt autosta sanomatta mitään. Miksi tulin takaisin, ja rikoin hänet. Miksi en vain jäänyt pois lopullisesti.

Puhelimeni soi. Isä.

Minä: Moro

Isä: Moikka, mites sulla menee? Ootko uutta musaa tehny koko päivän taas?

Minä: no olin yhellä toisella studiolla kirjottaa biisii yhen bändin kaa. Tehään yhessä yks biisi niille.

Isä: No mutta tuohan on mahtava kuulla. Keitäs siihen bändiin kuuluu?

Minä: noh...ne on niitä Oulun poikia, muistatko?

Isä: mitä sä niiden kanssa vielä? Nehän on menneen talven lumia, monen talven.

Minä: Joel mut oli löytäny joidenki biisien kautta ilmeisesti, ei se mua muista.

Isä: jaaha. Kuuluukos se Olli siihen kans?

Minä: kuuluu. Oli ainoo kuka ei ollu ilonen mun paluusta.

Isä: jaa. Kyllä mä tiesin ettei se sulle ollu hyväks.

Minä: no en mä niin sanonu, mut mun pitää mennä. Heippa

Isä: okei, soittelehan säkin välillä.

Minä: katotaa jos kerkee. Moikka.

Isä: mooi.

Hh. Voi voi, isä kun ei mua hyväksy sitten ikinä.

-Olli-
Itken lattialla eteisen seinää vasten. Miks se palas. Mulla oli kerranki kaikki hyvin. Mun kädet alkaa täristä, hengitys kiihtyä. Itku tuntuu sattuvan. Nyt koko kroppa tärisee. Otan puhelimeni käteen, mutta se tippuu maahan takaisin. Yritän uudelleen ja uudelleen. Kunnes sain sen jotenkin aukaistua ja soitin suoraan vaan porkolle. Tuo vastasi melkeen heti.

Porko😋: moroo!

Minä: s-se thapahthuu thaash

Porko😋: okei Olli mä tuun sun luo, yritä hengittää rauhallisesti. Käy makaamaan ja laita jalat ylös seinää vasten, muistatko?

Minä: mhmm

Porko: noni, sä selviit tästä, niinku aina ennenki okei?

Minä: mh

Porko: älä katkase tätä puheluu, sano heti jos alkaa ahistaa.

Minä: joh

Mun hengitys on kuin hikkaisisin koko ajan. Tärisen ja itken. Minua väsyttää ihan kamalasti.

Minä: Johnash mhua vhäshytthää

Porko😋: Okei, mutta pysy hereillä siihen asti että oon siinä. Menee kolme minuuttia.

Mm, en jaksa enää. Haluan nukkumaan, nukkua koko maailmasta pois. En vaivaudu vastaamaan mitään vaan yritän rauhoittua.
Kuulen  kuinka auton virrat menevät pois päältä ja kuinka kuulen juoksuaskelia puhelimesta. Hänellä onneksi on avaimet kämppääni juuri tällaisen takia. Pian hän työntää avaimen lukkoon sammuttaa puhelun samalla. "Voi Olli..."
<><><><><><><><><><><><>
Joo, tosiaan ittee helpottaa toi jalat seinää vasten juttu:)