Markus 15. Maaliskuuta 3am
---------------------------------------------------------------
Olin onnellinen, että Oliver tykkäsi olla seurassani. Olin myös muuten vaan onnellinen varmaan ensimmäistä kertaa pariin vuoteen. Minusta tuntui, että kun olin Oliverin kanssa kaikki sujui paremmin ja oli vain hauskempaa. Salaa ehkä jopa toivon, että Oliverista voisi tulla poikaystäväni vielä joku päivä. Mutta näiden parin päivän perusteella, tuon haaveen toteutuminen ei ehkä ole niin mahdotonta.
Pakko myöntää, että omistan aika paljon luottamusongelmia johtuen vanhemmistani, mutta osittain myös väkivaltaisesta exsästäni. Onneksi hän lähti kaupungista melkein heti eromme jälkeen, joten ei tarvitse pelätä kadulla törmäävänsä häneen. Minulle riittää jo se, kun koulussa ollessani pari vuotta sitten minulle huudeltiin joka päivä homoudestani. Vihasin kaikkia luokkani poikia, mutta myös muutamaa tyttöäkin, jotka kehtasivat huudella ja muuten kiusata asiasta. Kerran jopa minut meinattiin hakata sen takia. En välillä tai no usein vain ymmärrä ihmisiä tai niin kuin homofoobikkoja. Miksi? Eikö se vaan oo just hyvä et ihminen on vapaasti oma itsensä?
Katsoin vieressäni tuhisevaa Oliveria samalla kun mietin kaikkea tuota. Oliver näytti kuin lapselta, jolla ei ollut mitään tietoa näistä kamalan maailman ongelmista. Lapsi joka vain elää omassa mielikuvitusmaailmassa kaukana tästä kaikesta maanpäälisestä helvetistä. Vaikkakin huomaan kyllä Oliverista, että hänkin on koittanut selviytyä tuskallisesti tästä helvetistä.
En tiedä miksi, mutta minulla on jotenkin sellainen tunne, että voisin tässä ja nyt vain suojella tuota pikku Oliveria kaikelta tältä pahalta maailmalta. Hän vain näyttää niin levolliselta ja viattomalta tuossa nukkuessaan.
Päätin pian itsekkin koittaa nukkua. Kiersin vielä varovasti käteni Oliverin ympärille, jotta en herättäisi tätä. Hiljaa vielä silittelin hänen selkäänsä ja hipsutin pehmeitä tummia hiuksia. Nukahdin yllättävän nopeasti siihen, mutta se oli vain hyvä.
Aamu klo 11.11am
_____________________
Heräsin siihen, kun aurinko paistoi kirkkasti pimennys verhojen välistä. Täällä oli kuuma. En tosin tiedä, johtuiko se mustista verhoista, joihin oli paistanut aurinko koko aamun vaiko tuosta söpöstä viattoman näköisestä jätkästä kainalossani. Päätin kuitenkin koittaa jatkaa vielä unia, sillä olin aika väsynyt edelleen.
Pian tajusin, että olinkin ilmeisesti nukahtanut uudelleen. Nimittäin tämä kainalossani makaava jätkä oli ilmeisesti herännyt ja päättänyt jäädä piirtelemään kuvioita rintakehälleni. Näin hänen jopa hymyilevän pienesti.
"Ai sä heräsit, en kai mä vaa herättäny?" Oliver kysyi varovasti ja hiukan säikähtäneenä.
"Hei hei mikä on? Kuulostat jotenki tosi säikähtäneeltä ja ei, et herättäny", Vastasin lempeästi myötätuntoinen hymy kasvoillani.
"Ei mikää...mä vaa säikähin vähä et herätin sut tällä", Oliver melkein kuiskasi samalla jatkaen rintakehälleni piirtelyä.
Näin, että Oliveria vaivasi joku. Hän ei vain vaikuttanut siltä samalta Oliverilta, jonka kanssa olin ollut viimeiset kolme päivää. Päätin kuitenkin olla utelematta sen enempää. Ehkä Oliver on vain väsynyt tai muuten vain poissa tolaltaan näiden viimeisten kolmen päivän takia.
"Haluutko aamupalaa, jos meen tekee nimittäi miul on ainaki nälkä?" Sanoin katsoen Oliveria kysyvästi.
"En mä tarvii, mut mee vaa", hän lopulta pienen hiljaisuuden jälkeen vastasi.
Oliver ei tosiaankaan vaikuttanut siltä, että kaikki oli hyvin. En kuitenkaan halua painostaa häntä puhumaan, joten odotan, että Oliver on halukas puhumaan.
"Okei! Noh jos tarviit jotai tuu sanoo tai huuda", Sanoin samalla noustessani varovasti sängyltä.
Yhtäkkiä Oliver nappasi ranteestani kiinni ja käännyin katsomaan häntä hymyillen pienesti. Oliver hymyili myös vähän surullista hymyä.
"Nii siis piti vaa kysyy et saanks lainaa siult vaatteet?" Oliver kysyi edelleen varovasti.
"Tottakai! Oo vaa ku kotonas tai niiku siis sillee et saat lainaa miult vaatteit ja ottaa jääkaapist mitä haluut yms." Sanoin naurahtaen hieman selitykselleni.
"Jooo mä tajusin ja kiitos!" Oliver vielä sanoi.
"Mut mie meen nyt sinne keittiöö ni tuu tonne sit ku jaksat", huikkasin vielä lähtiessäni makuuhuoneesta.
"Juu tuun varmaa koht!" Kuulin Oliverin sanovan.
Oliver
------------
---------------
Heräsin aamulla ilmeisesti jonkinlaiseen unihalvaukseen ja säikähdin sitä älyttömän paljon. Sentään Markus oli vieressä, joten jäin vain siihen Markuksen kainaloon ja piirtelin hänen rintakehälleen.
Toisaalta voisin jopa myöntää, että rakastan Markusta. Hänen kanssaan on vain niin helppo ja rento olla. Sekä paljon mieluummin asun täällä, kuin siinä paskaläävässä, jota pitäisi sanoa kodiksi. Jos rehellisiä ollaan, pidän tätä paikkaa kotina, vaikka olen ollut täällä vain kolme päivää.
Päätin viimein varmaan puolen tunnin jälkeen nousta sängystä ja mennä etsimään jotkut hyvät vaatteet Markuksen vaatekaapista. Onneksi löysin nopeasti hyvät jotkut mustat kollarit ja viininpunaisen hupparin.
Kun olin saanut vaatteet päälle, kävelin vessaan laittamaan hiukseni edes jotenkin järkevästi ja pesin hampaat. Katsoin vielä itseäni peilistä näytin kieltämättä hyvältä Markuksen hieman liian isossa hupparissa ja kollareissa. Ei siinä rakastan Markuksen huppareita. Ne ovat vain niin pehmeitä ja lämpimiä, ja mikä tärkeintä, tuoksuvat älyttömän hyvälle.
Avasin vessan oven ja menin keittiöön, jossa Markus oli syömässä aamupalaansa. Menin istumaan pöytään ja otin vain kupin kahvia, sillä ei ollut oikein nälkä.
Join kahvini ja lähdin takaisin makuuhuoneeseen hakemaan yöpöydälle jättämäni puhelimen ja kuulokkeet. Päätin nimittäin lähteä ulos, sillä nyt oli vain sellainen hetki, että halusin vain itkeä ja olla hetken yksin. Mä vain en tiiä, tuntui samalla, että sekoan. Mutta samalla mietin onko se edes mahdollista, sillä kerrankin oli mennyt hyvin viimeiset kolme päivää. Laitoin kuitekin tuulitakin päälle ja sanoin Markukselle tulevani kohta.
Lähdin ovesta ja menin rappuset alas ulos. Laitoin puhelimeeni kuulokkeet kiinni, avasin Spotifyn ja laitoin soimaan Tom Odelin biisin Another love. Se vain oli biisi joka helpotti aina oloa...
ESTÁS LEYENDO
I'm nothing but a slave of my misery|| In Finnish
De Todo*∆^VAROITUS^∆* Sisältää kohtia, jotka voi aiheuttaa ahdistusta, joten lukeminen omalla vastuulla!!♡:) Ethän kopioi hahmoja tai juonta!:) Kuvat on Pinterestistä, joten ei oo omia!:) ~Oliver on 15-vuotias hieman elämänsä kanssa hukassa oleva ja itseää...
