Elokuva ilta alkoi olla päätöksessä kellon ollessa varttia vailla 12 yöllä.
"Ei sillä että me ei haluttaisi että oisitte täällä vaikka koko yön, mutta kyllä te tiiätte..." Miisa sanoi ystävilleen ja Louisin virnuillessa hänen vierellään. Muut katselivat heitä kulmiensa alta ja naurahtelivat. Miisa ja Louis saattoivat ystävänsä ulko-ovelle ja kun kaikki olivat lähteneet, he palasivat sisään. Harry ja Kaisla jatkoivat matkaa eri suuntaan kuin muut samoin kuin Laura ja Liamkin.
"Minne te ootte menossa?" Niall kysyi Zaynilta ja Sannalta.
"Kotiin" Zayn ja Sanna vastasivat yhteen ääneen. Ennen kuin Niall edes ehti avata suutaan, Zayn loi häneen merkitsevän katseen.
"Juu tota, no mä taidan mennä tuolta toista reittiä" Niall sanoi.
"Sehän on puolet pidempi" Sanna kummasteli katsoen Niallia oudoksuen. Niall näytti hiukan vaivaantuneelta, kuten myös Zayn.
"Raikas ilma tekee tosi hyvää. Mun pitää sitä paitsi soittaa yksi puhelu joten on helpompaa jos mä menen yksin tuolta" Niall lopulta sai sanotuksi. Zayn näytti helpottuneelta ja sanoi äänettömän kiitoksen ystävälleen Sannan huomaamatta sitä ollenkaan. Niall lähti lopulta eri suuntaan kuin Sanna ja Zayn.
"Mun käy kyllä vähän sääliksi Niallia. Se tiehän on ihan pimeäkin" Sanna sanoi.
"Älä sä siitä huolehdi kyllä Niall pärjää mä oon varma" Zayn vastasi. Sanna katsoi hymyillen pojan silmiin ja vastasi:
"Mä en ainakaan pärjäisi yksin, mutta onneksi mulla olis varmasti sut eikö niin?" Zayn pyähtyi ja veti Sannan lähemmäs itseään kuiskaten:
"Aivan varmasti" Pieni tuulenvire pyyhkäisi heidän ylitseen. Zayn siirsi Sannan hiukset tämän kasvoilta ja kumartui suutelemaan tätä. Sanna vastasi suudelmaan heti.
"En osannut aavistaa että olet noin hyvä suutelija" Sanna sanoi naurahtaen kun he viimein jatkoivat matkaa käsi kädessä.
"En minä aina olekaan, säästin vain tuon sinua varten" Zayn sanoi ja katsoi Sannaa hymyillen. Vaikka aloitteen tekeminen heidän välillään olikin kestänyt, oli Sanna ja Zayn molemmat täysin varmoja siitä, että parempaa ajankohtaa ei tapahtuneelle olisi voinut ollakaan.
"Miksi mä voin jo nähdä Harryn ilmeen kun se sanoo "mä tiesin että tänä iltana tapahtuu jotain" Sanna sanoi nauraen. Jostain kumman syystä myöskään Zaynin ei ollut vaikea kuvitella sitä. Se ajatus sai heidät molemmat nauramaan. Zayn myös tiedosti olevansa kiitollisuuden velassa Niallille joka oli suotunut kiertämään pimeää metsätietä jonka kautta on noin 2 kilometriä pidempi matka hänen kotiinsa. Ilman sitä tosiystävän tekoa ei Zayn välttämättä pitelisi Sannan käteä omassaan parhaillaan.
Pian he pysähtyivät Sannan kodin eteen.
"No, tää taisi sitten olla mun elämäni paras päivä" Sanna sanoi seisoessaan pihalla poikaystävänsä vieressä.
"Samoin. Tuntuu kuin tää koko ilta olis alkanut vasta äsken ja nyt se jo loppuu" Zayn vastasi ja tuijotti Sannaa suoraan silmiin.
"Kai me nähdään huomenna?" Sanna kysyi katsoen Zayniin.
"Tottakai. Nyt mun pitää kuitenkin mennä ja säkin haluat varmasti nukkumaan" Zayn kietoi kätensä sannan ympärille.
"Jep mä todellakin haluan nukkumaan, mutta vaan siksi että huominen tulisi nopeemmin ja me nähätis taas" Sanna vastasi. He suutelivat vielä kerran pitkään ja toivottivat toisilleen hyvää yötä.
Sanna katsoi vielä vähän aikaa kun Zayn katosi kulman taakse. Samantien hän nappasi puhelimensa ja laittoi viestin Miisalle:
"Älä levitä tietoa vielä, kerron tämän itse muillekin, mutta se on nyt virallista. Enää emme ole Zaynin kanssa 'vain ystäviä' olemme nyt virallisesti- ja ikuisesti yhdessä"
Viestin lähetettyään Sanna hymyili itsekseen. Tämä ilta ei olisi voinut päättyä paremmin. Vielä juuri enne nukkumaan menoa Sannan puhelin tärisi yöpöydällä. Sanna otti puhelimen käteensä. Hän oli saanut viestin Zayniltä. Lyhyesti ja ytimekkäästi Zayn osasi kirjoittaa viestiin juuri ne sanat jotka jokainen haluaisi lukea ennen nukkumaanmenoa:
"Minä rakastan sinua"
