1. Räkättirastas

91 12 10
                                    

Nikon Pov:

Istuin koulun käytävän sohvilla odottaen joelia. Hän sanoi olevansa täällä 7.45 mutta kello on jo 7.50. Hokka se on vaan aina myöhässä. Kohta se varmaan laittaa viestiä et 'En jaksa tulla kouluun' tai jotain vastaavaa.

Pian puhelimeni alkoi soida. Hokkahan se siellä. Jos se nyt skippaa tän päivän niin mä teen saman.

Puhelu:

J: Moroo. Mä oon ihan just siel et oota hetki.

N: Oot taas myöhässä sovitusta ajasta.

J: Mä tiiän, sori. Mä lupaan viel opetella tulee ajoissa paikalle.

N: Joo. No mut meil on Karin tunti et jos oot myöhässä nii oot kuollu.

J: Joo tiiän. Kari on perseestä. Pers Kari. Mut oon parin kymmenen metrin päästä siin ovil nii moro.

N: Moro.
--
Hokka oli vihdoin saapunut paikalle. Tai ainakin melkein. Äijä nimittäin juoksi eikä varonut, joten jätkä makas nyt maassa liukastuneena veteen. Minä vain räkätin vieressä kun ystäväni yritti kaikin voimin nousta maasta ylös. Olen paras ystävä kun räkätän vieressä niin kuin joku räkättirastas.

"Auta nyt perkele" Joel pyysi lattialta. En tajua miten tuo ei päässyt ylös mutta minä vain nauroin enemmän ja enemmän. Pian kuitenkin ojensin käteni tuolle ja autoin hokan poikasen ylös lattialta.

"Oliko kivaa makoilla siinä lattialla" kysyin reveten taas nauramaan. "Niko Moilanen ole hiljempaa kiitos" Kuulin Jukan sanovan. Jukka on opettaja, joka ei todellakaan jaksa minua. Hänellä menee aina hermo minuun matikan tunneilla. "Kiva nähä sinuaki" vastasin jukalle nauraen. Mahaani sattui kaikki tämä nauraminen ja aloin kuulostaa teepannulta.

"Noni perkeleen Moilanen rauhotu" Joel sanoi nauraen minulle. "Ehheh mä oon vithu räkättirastas" sanoin nauruni seasta. "Sä oot ihan sekasin. Nyt rauhassa Moilanen" Joel sanoi. Nauroin edelleen ja pian tipuin siitä sohvalta lattialle.

"Ahhai saatana" karjaisin. Selkäni juuri kuoli. "Tota onks kaikki hyvin" kuulin jonkun kysyvän. Katsoin kuka tuli kyselemään minulta kysymyksiä ja näin erittäin komean mustahiuksisen pojan. Tuolla oli merensiniset silmät ja harakanpesä tukka.

"Joo on" vastasin ja yritin nousta, mutta kaaduin uudestaan ja pääni kolahti maahan. Tässä vaiheessa kaikki pimeni..
--
Aleksin Pov:

Katsoin poikaa joka makasi maassa. Kyykistyin ja yritin ravistaa tuota hereille. Mikään ei auttanut. Taisi kolahtaa kovaa.

"Hei ootko sä tän kaveri tai jotai?" Kysyin blondilta pojalta joka istui sohvalla. "Joo mä oon Joel ja toi maassa makaava brune on Niko" Joel kertoi. "Pitäskö Niko viiä terkalle tai jotai?" Kysyin. "Joo haluutsä viiä sen vai meenks mä" Joel kyseli. "Mä voin viiä jos sul on kohta tunti. Nii ja muutes mä oon Aleksi" kerroin. Joel hymähti. "Mä tästä lähen tunnille nii vie sä toi yks terkalle" Joel sanoi ja häipyi.

Nostin Nikon syliini. Hän oli yllättävän kevyt. Lähdin astelemaan terveydenhoitajan luo. Sinne oli vähän matkaa, joten ei ollut mitään ongelmaa.
--------------------------------------------------------------
Sanoja 454. Tässä nyt tää uus nileksi tarina. Nauran ku kirjotan tätä klo 3.34 yöllä enkä pysty lopettaa nauramista räkättirastaalle ja teepannulle😭😭

Together // Nileksi [TAUOLLA]Wo Geschichten leben. Entdecke jetzt