Sydän Jota Rakastan [Olli & Aleksi] (2) [VALMIS] ✔️

6. Oma koti kullan kallis

Olli:

Olin ollut muutaman tunnin kotona. Aleksi teki ruokaa keittiössä, itse lojuin makkarissa ja tuijotin kattoon. Että oli ihana olla kotona ja vaan olla

En ihan vieläkään ymmärtäny miks mua oli pidetty pari päivää unessa, jotain joku puhu aivopaineista.

"Mitä mietit?" Aleksi kysyi kun tuli makkarin ovelle
"Vähän kaikkee, mut parasta on olla kotona.." sanoin
"Tein makaronilaatikon, menee joku 45 minsaa.." Aleksi sanoi
"Ihanaa, vaihtelua huonolle sairaala ruualle.." sanoin
"Siks mä sen teinki, onks muuta mitä haluat?" Aleksi kysyi
"Ööö, sut.." virnistin
"Ehkä ei vielä tänään kuitenkaan.." Aleksi sanoi
"Höööö.." valitin
"Mä en haluu satuttaa sua.." Aleksi sanoi
"Joojoo, kyllä mä kestän, ehkä.." sanoin

Aleksi meni takaisin keittiöön ja itse nousin vessaan, kävely oli vähän huojuvaa, mutta pääsin ehjänä kohteeseen. Mun naama oli vähän villiintyny parissa päivässä, joten päätin vähän siistiä sitä.

"Ai sä menit sinne.." kuulin Aleksin sanovan
"Joo, naama kuosiin ja sillee.." sanoin
"Kohta syömään, päästään sit vaikka päikkäreille.." Aleksi sanoi

Kun mun parta ja kasvot yleensäkin oli taas kuosissa siirryin keittiöön missä tuoksu oli jumalainen, tätä mulla oli ikävä. Aleksi oli just nostanu ruuan uunista tasolle jäähtymään.

"No nyt on siloposkinen söpöliini.." Aleksi sanoi ja virnisti

En muista millon viimeks kotiruoka oli näin hyvää, tai että sitä sai lisää halutessaan.

"Taivaallista.." sanoin
"Kumpi, mä vai ruoka?" Aleksi naurahti
"Molemmat.." heitin

Kun oltiin syöty, Aleksi korjasi astiat tiskiin ja komensi mut makkariin huilaamaan, kohta Aleksikin tuli perässä ja kömpi mun kainaloon.

"Mä en nuku enää yhtään yötä ilman sua.." Aleksi sanoi
"Hmm.." sanoin, nimittäin olin melkein unessa
"Mä laitan herätyksen parin tunnin päähän, nyt nukutaan ihan kunnolla.." kuulin valveunen läpi

Aleksi:

Heräsin ennen herätystä ja otin sen pois, nousin varovasti sängystä ja peittelin Ollin uudestaan. Jätin sen nukkumaan, tuo nyt tarvitsisi unta, niin lääkärikin sanoi ennen lähtöään.

Sokeat Lusikat:

Aleksi: Möröö, mitäs tänne?
Joel: Ootan ruokatilausta, joo en jaksanu tehä ite
Joonas: Laiska paska :D
Aleksi: Tein makaronilaatikon ja Olliki tykkäs
Tommi: Onks mitää ihmeellistä?
Aleksi: Nääh, jätin ton nukkuu makkariin
Joel: Öö, Joonas missä Niko on? :D
Joonas: Tossa se lojuu mun alla, käsiraud.. Eiku vittu unohtakaa toi! :D
Joel: Pitiki kysyä :D
Tommi: Noni Joonas, puhelin pois ja jatkamaan :D
Joonas: Joojoo :D
Aleksi: Jos Niko on kerran kiipelissä nii Joonas, kysy siltä onko kiva olla alistettu? :D
Joel: Voi vittu Ale! Sä oot puutteesta :D
Tommi: ...
Aleksi: No sori :D Mut lähen kattoo Ollia, vissii heräilee, tai siltä kuulostaa

"Alluuu, mihi menit?" kuului, nopeasti olin makkarissa
"Kävin kiusaa jätkiä ryhmässä.." sanoin
"Paljo kello?" Olli kysyi
"Vaille seittemän, mut sä voit nukkuu kyllä.." sanoin
"Okei, ehkä mä vaan sit lojun, en muute nuku yöllä.." Olli sanoi

Kömmin Ollin viereen, nopeasti kuului tasainen tuhina. Olli kuitenkin nukahti, vaikka puhui toista, nukkukoon oikeesti vaikka aamuun asti. Ollin keho tarvitsi edelleen unta ja lepoa kaiken jäljiltä. Itse nappasin mun kirjan ja jatkoin sen lukemista, välillä tarkastaen Ollin.

Annoin Ollin edelleen nukkua, nousin varovasti ja kävin hoitamassa iltajutut, kun pääsin makkariin kiskoin varoen Ollin kollarit pois jättäen paidan päälle ja kömmin tuon viereen nukkumaan.

"Hyvää yötä rakas, nuku hyvin.." sanoin ja annoin pusun tuon poskelle.

... ... ...

515 sanaa ja matka jatkuu! <3

En välttämättä kerkee huomenna julkasta lukuja ajallaan, riippuu miten mun paketti liikkuu ja saanko sen ees huomenna, jos se on haettavissa niin todellakin haen sen :D

Ps. Flatline <3 ;)