The Master One Shot / Blind Channel [VALMIS✅]

Joonas x Aleksi

Aleksi:

Mä ketselen hiljaa vierelläni istuvaa Joonasta. Hän on juuri kertonut minulle miten hänellä oikeasti menee. En ollut uskoa korviani, kun kuulin kaiken vain muutamia minuutteja sitten. Palataan siihen.
---
"Mä olen väsynyt henkisesti, fyysisesti ja psyykkisesti Aleksi." Joonas kertoi. "Mä olen aivan loppu tällä hetkellä. Mä en pysty nukkumaan kunnolla tai syömään normaalisti. Mä olen välillä niin uupunut, että hyvä jos jaksan sängystä nousta, tuskin sitäkään." Joonas jatkoi ja minä vain katsoin häntä. "Oikeesti mä tarvin apua, mutta mä en osaa pyytää sitä. Mä viiltelen mun ranteita ja reisiä, että saisin ees jotain helpotusta tähän henkiseen kipuun. Aina kun treeneissä tai jossain teen virheen, piikittelen siitä itteeni niin kauan, että mä joko satutan itteäni fyysisesti tai jätän syömättä ja meinaan sen takia pyörtyä." Ystäväni selitti yhä enemmän. En osannu sanoa tai tehdä mitään. "Sun pitää auttaa mua. Mä en Aleksi jaksa enää yksin, j-jos mä j-jään vielä päiväksikin yksin, n-niin mä ehdin k-kuolla. Mulla ei oo enää voimia välittää mistään. Mä haluaisin vaan luovuttaa kaiken suhteen ja vaan olla rauhasss, ymmärrätkö, luovuttaa!" Joonas kertoi itkuisena. Samalla minun, että hänen silmistä valui äänettömiä kyyneleitä.
---
Olen edelleen todella järkyttynyt Joonaksen kertomasta. Molemmat meistä itkee ja halaa toisiaan. Joonas on painanut päänsä kaulaani vasten ja hänen kyyneleensä valuvat kaulaani pitkin, se tuntuu hieman epämukavalta, mutta en anna asian nyt häiritä.

"Voi Joonas... Miks sä et oo kertonu meille? Mä ymmärrän, että sua pelotti pyytää apua, mut sä tiiät et me ei tuomita sua." Kerron Joonakselle. Hän tietää kyllä, että kukaan meistä ei tuomitse häntä tai ketään muutakaan bändistä millään tavalla.

"M-mä en osannu..." Hän vastaa ensimmäisenä esittämääni kysymykseen. "Kerrot aina omin sanoin, kyllä me ymmärretään, mitä sä tarkotat." Kehoitan tätä, jolloin hän vain nyökyttelee. Työnnän Joonasta pois päin minusta ja nousen sohvalta. Suuntaan Joonaksen keittiöön jatan tiskialtaan yllä olevasta kaapista lasin ja lasken siihen hanasta vettä.

"Juo vähän niin ääni kulkee paremmin." Sanon ojentaen lasin Joonakselle. "Kiitos." Hän sanoo ja juo lasin kerralla tyhjäksi. Taisi olla kova jano kaiken itkemisen jälkeen. "Kaikki hyvin?" Kysyn, johon Joonas nyökkää, minäkin vain nyökkään vastaukseksi ja vedän hänet käsistä mukaani.

Lähden kuljettamaan häntä omaan makuuhuoneeseensa. Ei tarjoitukseni eivät ole sitä mitä ajattelette, vitun pervot. Istuudun sängylle ja vedän Joonaksen syliini kaatuen samalla makaamaan. Joonas saa nyt toimia pikkulusikkana ja minä isona, vaikka oikeasti sen pitäisi olla toisin päin, mutta ei sillä nyt ole väliä. Se on tällä hetkellä pääasia, että Joonas unenpäästä kiinni ja ottaisi pienet päiväunet. Samalla voisin itsekin nukkua hetken.

---
Sanoja: 410

70 one shotti!! Vielä ainaki 30 tulos ennenkö laitan tän sit purkkiin.

Öö, en oo (taaskaan) jaksanu tai ehtiny kirjottaa, mut täs ny tällanen luku. Tän piti aluks olla nyyhky shotti, mutta en saanu mitää fiksuu aikaa, joten nyt se on tällanen paskasti kirjotettu. Joo minä häivyn, hei hei.