The Master One Shot / Blind Channel [VALMIS✅]

Niko x Joonas

Joonas:

"Voi Niko..." Huokaisen ja silitän tämän poskea. Mies makaa sairaalavuoteella tajuttomana. Niko ajoi kaksi päivää sitten kolarin ja nyt hän on sairaalassa. Varmaa tietoa miehen selviämisestä ei ole vielä, sillä lääkärin mukaan Nikon vammat ovat suuria.

"Hei Joonas. Miten sä voit?" Säikähdän äkkinäistä ja yllättävää kysymystä. "Huolestuttaa, mutta muuten mä oon kunnossa." Vastaan sisään tulleelle Ollille. Hän tuli varmasti katsomaan Nikoa. "Mitä jos lähettäis käymää sun kämpillä? Sä oot ollu täällä koko päivän ja vierailu aika päätty puolen tunnin päästä." Olli selittelee ja katselee samalla Nikoa.

"Kai mä voisin. Mä tuun huomenna takas tänne." Vastaan hänelle ja nousen tuolilta ylös vähän horjahtaen. Olen istunut monta tuntia, enkä ole muistanut syödä tai juoda kauheasti. "Varovasti. Koska sä oot syöny jotain?" Olli kysyykin heti. "Kai mä joskus aamulla oon viimeks syöny. Ei oo vaan tehny mieli." Vastaan Ollille, joka katsoo minua hiukan huolestuneesti.

"Mä ymmärrän, mut nyt lähetään ja sä syöt kotona jotaki." Mies selittää ja ottaa minua kädestä kiinni. Lähdemme pois Nikon huoneesta ja koko sairaala rakennuksesta. "Oisko Joonas parempi, jos joku muu meistä menis huomenna kattomaan Nikoa. Sun ei tee hyvää istua siellä koko ajan?" Olli kysyy. "Ei! Mä haluan olla Nikon lähellä sillon kun se herää!" Huudahdan. Miksi Olli edes kehtasi ehdottaa tuollaista?

"Joonas kiltti. Jos vaikka Aleksi menis käymään siellä. Mä en halua, että sä istut ja odotat siellä, vaikka mitään ei tapahdu." Olli yrittää yhä suostutella minua. Pudistan vain päätäni ja katson tien pintaan. "Mä rakastan sitä ja halun olla sen vierellä koko ajan." Mutisen. "Me kaikki rakastetaan Nikoa, mutta sä tiedät itsekin ettet sä voi koko ajan olla sen vierellä, vaikka sä kuinka haluaisit." Olli selittää viisaasti. Niin tiedänhän minä, mutta kun pelkään, että Nikolle tapahtuu jotain ja en saa enää nähdä häntä. "Niin tiedän. Ehkä mä en huomenna mene sitten ollenkaa, mutta saanko mä tulla aamulla sun luo, ettei mun tarvi olla yksin?" Kysyn Ollilta. "Totta kai." Hän vastaa.

---

"Nyt meet nukkumaan ja tuut sit aamulla mun kämpille, hyvää yötä olet rakas!" Olli sanoo ennenkö poistuu eteisen suuntaan. "Hyvää yötä, säkin olet!" Vastaan ja matkaani makuuhuoneeseen. Yöunet tulevat nyt tarpeeseen, olen ihan väsyksissä.

Time skip 2 päivää

"Huomenta!" Pirteä hoitaja tervehtii meitä tullessaan Nikon huoneeseen. Jokainen bändiläinen on tänään paikalla, koska kuulemma Niko herätetään pian. "Lääkäri tulee pian." Hoitaja sanoo vähentäessään kipu- ja unilääkkeiden määrää.

"Huomenta. Tosiaan, kuten teille jo puhelimessa kerroinkin, niin Nikon arvot ovat lähes normaalilla tasolla, joten voisimme koittaa herätellä häntä." Nikon lääkäri, Janne selittää.

"Niko, purista mun käsiä, jos kuulet mun äänen." Janne sanoo. Hetkeen ei tapahdu mitään, kunnes yhtäkkiä näemme liikettä Nikon sormissa. Jannen, että meidän kasvoille nousee pieni hymy. Katsomme kaikki Nikon kasvoja, kun hän avaa silmänsä hitaasti.

"Hei Niko. Älä yritä puhua, sulla intupaatioputki kurkussa, mutta me otetaan se nyt pois." Janne sanoo ja alkaa säätää jotain intupaatioputken kanssa. "Yskäisetkö vähän." Janne kehoittaa Nikoa.

"M-mitä tapahtu?" Niko kysyy hämillään. "Sä ajoit kolarin rakas." Kerron ja painan otsani vasten Nikon omaa, yksittäinen kyynel valuu poskelleni. Onneksi Niko heräsi, olen ollut niin huolissani. "M-miten?" Mies kysyy. "Me ei tiedätä. Saatiin viikko sitten soitto täältä, että sut on tuotu tänne. Sut ja sun auto oli löydetty kehä kolmiselta..." Tommi avaa suunsa ja kertoo. "M-muistan et t-tulin Vantaalta mun tädin tyköä  ja s-sit yhtäkkiä kaikki vaan p-pimenee." Niko kertoo meille.

"Poliisin epäillyksien mukaan, joku on ajanut sinun kylkeen toisella autolla, mutta päässyt pakenemaan. Luoksesi pysähtynyt autoilija sai rekisteri numerosta kuvan, mutta autoa ei ole vielä löydetty. Poliisi kertoo tästä sitten enemmän, kun olet toipunut tarpeeksi saamistasi vammoista." Lääkäri kertoo Nikolle ja meille, vaikka osan me tuosta jo tiesimme.

"Olisi tosiaan aiheellista varmaan kertoa kaikki vauriot." Janne mutisee ja avaa Nikon potilaskansion. "Tosiaan sun kylkiluista kaksi murtui vasemmalta puolelta, sun eturistiside repeyryi ja se vaati leikkauksen, sait lievän aivotärähdyksen ja vielä sun solisluu murtui, se ei tosin vaatinut leikkausta. Lisäksi sulla on haavoja ja mustelmia muun muassa kasvoissa ja kaulassa." Janne kertoo, hyvä kun itse pystyn sisäistää tuota.

"P-paranenhan mä kokonaan?" Niko kysyy selvästi itkuisena. "Kyllä. Näistä ei pitäisi jäädä pysyviä vaurioita, totta kai kuntoutuminen polvesi kanssa vie aikaa, mutta kyllä sinun näistä pitäisi parantua." Janne kertoo, ennenkö lähtee huoneesta. "Me oltiin kaikki niin huolissaan susta." Aleksi sanoo ja tulee halaamaan Nikoa varovasti. "Me pelättiin jo pahinta, kun kuultiin Tommilta, että mitä on tapahtunu. Me oltiin kaikki sillon studiolla ja sit ihan hetkessä me oltiin ihan shokissa ja Joonas vaan itki." Olli kertoo. Minä todellakin itkin, sillä pelkäsin menettäväni Nikon. Hän on minulle niin rakas.

"Mutta onneks kaikki on nyt hyvin ja sä oot hereillä, eikä mitään pitäis enää tapahtua." Joel toteaa ja tulee myös halaamaan kollegalaulajaansa. "Kiitos, mä rakastan teitä." Niko sanoo ja ummistaa sitten silmänsä. "Annetaan sen nukkua. Lähetään me hetkeks kanttiiniin." Tommi kehoittaa ja lähdemme kaikki pois Nikon huoneesta. Loppu hyvin kaikki hyvin, niin on tapana sanoa.

---
Sanoja: 795

Tästä piti tulla aluks joku kuolema tragedia, mut sit ajattelin et koska tää on vika shotti niin en halua itkettää teitä :D.

Mutta tosiaan. Kiitos kaikille, jotka on lukenu tätä shotti paskaa, yli vuoden mä oon tätä kirjottanu ja nyt vihdoin saan päätökseen. Nyt jään kirjoitus lomalle ja palaan joskus loppukuusta taas takaisin.

Pitäkää hyvä kesä ja nauttikaa 🤝🏻

Emma🤍