break heart

kaaos

" Mä myin letun " Äitini viimein sanoo. " SÄ TEIT MITÄ?! " Huudan järkyttyneenä. " Anteeksi kulta! Koin tämän parhaaksi että Lettu saa huolehtivaisen omistajan, Lettu haetaan huomenna. " Äitini yrittää vielä selitellä, mutta en jää kuuntelemaan vaan otan puhelimeni ja juoksen eteiseen, jossa tungen äkkiä kenkäni jalkaan ja otan vielä rida kypärän mukaan. Juoksen koko matkan tallille, joten matkaan meni 10minuuttia.

Menen Letun karsinaan ja ihana kärpäskimo tammani tulee luokseni. Istun Letun karsinaan ja lettu tulee viereeni makoilemaan, niinkuin aina. Itken letun päätä vasten ja Lettu työntää päätään vain lisää syliini. Hän osaa aina auttaa. Noin 30minuutin jälkeen nousen ja haen Letun harjan ja kaviokoukun. Alan harjailemaan Lettua jonka jälkeen puhdistan vielä hänen kavionsa. Sitten vielä haen Letun varusteen. Laitan Letun ihanan mintunvihreän satulahuovan Letulle, jonka jälkeen satulan. Laitan vielä satulsvyön hyvin. Sitten laitan Letulle suitset, ja suojat. Sitten vielä tungin kypärän päähäni ja tarkistin että kaikki on kunnossa. Nousin Letun selkään ja lähdettiin metsäpolulle päin. Aina yhtä rentouttavaa!

Nousen Letun selästä pois, Lettu oli taas ihan mahtava! Meillä meni maastoilemessa 3tuntia, menimme hienolle niitylle jossa oltiin hyvin kauan. Hoidan Letun ja minua väsyttää hirmuisesti. Sitten se iskee tajuntaani: LETTU LÄHTEE HUOMENNA! Rakkaani lähtee luotani. Alan itkemään uudestaan. Menen sikiöasentoon karsinaan ja Lettu tulee viereeni. Menen ihan letun viereen ja luomeni tuntuvat raskailta, ja ei kauaakaan kun nukahdan tallille, Letun viereen.

Hätkähdän hereille kun kuulen nimeni. " HERRANJUMALA MINTTU OLLAAN OLTU NIIN HUOLISSAAN!! " Layla ja Nella huutavat melkein yhteen ääneen, Lukas niitten vieressä. " A-anteeks.. " Soperran. " Sun äiti soitti meille että lähdit suutuspäissäsi ulos etkä tullut koko yönä, seki on ollu ihan sika huolissaan ja sä täällä tallilla oot vaa nukkunu? " Layla selittää hermostuneesti. " Te ette tajua! Te ette oo ollu tässä tilanteessa! Mulle tärkein eläin viedään multa pois lupaa kysymättäkään!! MÄ EN SELVIÄ " Huudan heille kurkku suorana. Kaikki kolme katsovat toisiaan ja Lettu tökkää minua selkään. " Anteeks ei ollu tarkotus olla ilkeä. Ei ehkä olla oltu samassa tilanteessa mutta me jokainen luvataan olla sun tukena vaikka mitä kävisi! " Layla tsemppaa. Mumisen jotain mistä en itsekkään saanut selvää ja käännyin Letun suuntaan. Silitän tätä päästä ja hän näyttää hyvin tyytyväiseltä. En tulisi enään ikinä näkemään Lettua. Kaikki kolme tulevat luokseni ja vetää minut ryhmä halaukseen. Rakastan heitä niin paljon. He ovat tukenani vaikka juuri räyhäsin heille.

Kello tuli 15.08 kun uusi auto ajoi tallin pihaan. Nyt Lettu lähtisi. Olen viettänyt hänen kanssaan koko päivän. Pian nainen onkin meidän edessä. " Päivää, olen Satu ja te vissiin olette Letun omistajat? " Satu kysyy. Päädyn vaan nyökkäämään. Mutta äiti sen sijaan antaa vähän kattavamman vastauksen: " Joo kyllä! Lettu varmasti tulee viihtymään kanssanne! Lettu on tallissa, voitaisiin mennä katsomaan häntä! " Ja niin me lähdimme talliin. " Joo eli tässä on Lettu. Hän on oikein kiltti 12v tamma. Letun mukaan tulee siis nämä varusteet, harja ja kaviokoukku. " Äitini selittää. " Hienoa! Lettu vaikuttaa oikein kivalta hevoselta, meille tulee varmasti hyvä tulevaisuus. " Satu selittää. ( Tiiän että yleensä koeratsastetaan mut en jaksa kirjottaa siitä. )

Pian halasinkin jo Lettua viimeistä kertaa ennenkuin hän lähtee. " Hyvästi rakas, oot ikuisesti mun mielessä. " Kuiskaan Letulle itkien. Ja noin vain Satu ja rakkaani lähti. Lyyhistyin maahan polvilleen ja annoin kaiken tulla. " Pitäisikö meidän mennä kotiin? " Äitini kysyy. Päädyin vain nyökkäämään mutta juoksen äkkiä talliin ja otan mitalleja mukaan joita olen Letun kanssa voittaneet. Otan myös Letun hevosenkengän ja juoksen autoon. Koko matkan oli kiusallinen hiljaisuus, johon edes radio ei auttanut. Kotona juoksin huoneeseeni itkemään. Puristan kaikkia mitalleja ja hevosenkenkää käsissäni ja itkin, ja vain itkin. En kestäisi enään.

kolme tuntia myöhemmin itkua ei enään tule. Pakko nollata pääni jotenkin... AINIINJOO! Koulussa mainittiin jostain bileistä, Tarkemmin Teemun. Siellä oli aina kovaa kamaa, joten uskon sen auttavan! Nousen heti sängyltäni, kaivan jonkun mustan mekon vaatekaappini perukoilta ja puen sen päälleni. Mekon päälle laitan ohuen neuleen joka peittää arpeni. Siirryn meikki pöydälleni, olin suoraan sanoen järkyttynyt peilikuvalleni. Silmät ja posket ovat punaiset ja koko kasvot kalpeat. Mutta ei siinä kaikki. Näen peilissä tytön, joka on romahtamassa. Tytön joka ei jaksaisi elää. Tytön jonka silmissä ei ole pientäkään valon pilkahdusta. Yritän peittää itkuisia kasvojani meikillä, joka onnistui hyvin! Laitoin meikkivoidetta, concealeria, poskipunaa, kulma geeliä kulmiin, ripsiväriä, huulipunaa ja vähän highlighteriä. Nyt näen peilissä vain tytön, josta huokuu itsevarmuutta. Otan vielä mustan pikkulaukun johon laitan varulta avaimet, puhelimen, purkkaa, laturin ja lompakon. Otan airforceni ja lähden ikkunan kautta ulos. Onneksi Teemu asuu todella lähellä minua. Ei kauaakaan kun olen jo ovella, josta menen vain sisään. " NYT ON MAAILMANKIRJAT SEKAISIN MINTTU ON SAAPUNUT TALOON! " Teemu kailottaa, selvästi kännissä. Naurahdan vain. " Hei mut oikeesti, tee olos mukavaks. keittiös on kaikkee kaljasta booliin. " Teemu selittää. " Okei kiitti. " Vastaan ja olen lähdössä keittiöön, kunnes teemu vielä kuiskaa korvaani: " Jos tarviit kunnon nollausta olohuonees on tarjolla " Päädyn vain nyökkäämään. Nään vilauksen Leosta joka on menossa yläkertaan. Mielentilani heti laskee, ja vedän kaksin käsin boolia ja shotteja.

Olen ollut täällä aika kauan, olen kaatokännissä. Mutta se ei riitä. Kävelen olohuoneeseen ja nään poikia/miehenalkuja polttamassa kukkaa. Kävelen yhden pojan luokse ja istun hänen syliinsä: " kai sä mullekki annat? " Tuo naurahtaa ja ojentaa sätkän minulle ja vinkkaa silmää. Vedän tuota ihanaa laitonta ainetta keuhkoni täyteen. Minun ei ikinä pitänyt enään sortua mutten voi mitään. Yhtäkkiä Leo tulee olohuoneeseen, ja mielestäni unohtuu täysin mitä tuo poika on aiheuttanut minulle. Menen Leon luokse ja istun ihan kiinni häneen. " Moj " Sanon räpytellen ripsiäni. Leo naurahtaa mutta vastaa samoin takaisin. Katson häntä silmiin ja niin hän myös minua. Hänen silmissään näkyy paljon eri tunteita. Eniten niistä huokuu iloisuus ja hämmennys. Minulla on ikävä tuota poikaa. Miksen antaisi hänelle anteeksi? " Meinäjs tonje tjakapijhalleeee? " Kysyn, ja ihme jos puheestani sai mitään selvää. Hän myöntyy ja lähdemme takapihaa kohti, ja no siitähän ei tullut mitään koska ollaan molemmat kännissä. Kaaduttiin kolme kertaa matkalla, mutta viimein olemme takapihalla. Hän menee sohvalle istumaan ja minä hänen syliinsä hajareisin. " Tjiiätjkö Mjus ej ejään kjiinnosya mitä oj tapahjunut " sammalsin jotain omaani. Hän näytti kylläkin ymmärtävän: " Hyvä, mä siis voin tehä näin " Tunnen hänen suutelevan minua, ja vastaan tuohon suudelmaan. Tulisin niin katumaan tätä aamulla..

________________
words: 993
Päätin nyt kirjottaa heti perään luvun, voi tulla kolmaskin😂