You & Me // Blind Channel

Yhteinen ilta

Niko

Istun keittiön pöydän ääressä. Odotan vain yhtä asiaa. Tai ennemmin ihmistä. Joelia. Ja miksi? Hän ehdotti hengailua kahdestaan, kun emme ole hetkeen hengailleen ihan kahden kesken. Tietty sanoin ennenkun edes ajattelin kahdesti että hän tulisi luokseni ja tekisin meille illallista. Joel suostui tietenkin, ei hän ole niin innostunut kokkauksestakaan....

Pöydässä on ruoka valmiina kattilassa kansi päällä tietty ettei se jäähtyisi ja pöytä on katettu nätisti. Kynttilöillä sekä on siinä pari kukkaakin. Emme seurustele, tämä on vain veljes rakkautta you know. Tai miksi sitä valhedella. Olen ihastunut korvia myöten siihen mieheen, mutta ei minulla olisi mahista sillä Joel on 100% hetero ja saisi muutenkin kaikki jotka hän haluaa. Puhumattakaan minusta, olen hänen yksi parhaista kavereista, joten miksi hänellä olisi tunteita minua kohtaan? 

Sano se Moilanen, miksi sinulla on tunteita sinun parasta ystävää kohtaan? En minä tiedä. Tietty välillämme on ollut söpöstelyä ja kaikkea siltä väliltä. Mutta mikään ei merkkaa mitään, ainakaan Joelille. I know that.  Ja miksi olen niin hermona? Koska en tiedä pitäisikö minun paljastaa tunteeni ja sitten hän sanoo haluavanasa eroon minusta ja olen loppu elämäni masentunut. Ei kiitos kuitenkaan. Haluan kertoa sille ihan tosi, mutta mitä jos nyt ei ole oikea aika sille vielä? Emmehän ole tunteneet toisiamme kun vasta 10 vuotta....

Olen tykännyt siitä jo ihan liian kauan. Uskoisitteko jos sanoisin että 2020 asti? Ette varmaan, mutta se aika vaan lähensi meitä -koko bändiä, ei vaan mua ja Joelia- ja siitä se sitten kaikki lähti. Ajatukseni päättyi siihen kun ovi kello soi. Tuomion hetki. Happy Doomsday sulle vaan..

Kipitin eteiseen ja avasin oven. Oven takana seisoi Joel. Hän oli laittautunut. Olinhan itsekkin hieman. 

"Moroo!" Joel sanoi. 

"Moi" Sanoin ja päästin miehen ovesta sisälle kämppääni. 

"Ompa täällä pimeetä" Joel sanoi ja katseli ympärilleen. 

Olin sammuttanut valot ja tietty jättänyt pienet valot eteiseen. Keittiössä on sit ne kynttilät ja pieniä muita valoja. 

"Anna takkis" Sanoin. 

Joel katsoi hetken omituisesti minua ja ojensi takkinsa. Olin laittamassa takkia naulakkoon, kun tunnen suukon päässäni. Se sai hymyn kasvoilleni mutta peitin sen nopeasti. 

"Silmät kiinni" Sanoin. 

Joel peitti käsillään silmänsä. Otin tuon kädestä kiinni ja vien kohti keittiötä. Ohjaan hänet istumaan omalle paikalleen ja istuin itse häntä vastapäätä. 

"Saat avata" Sanoin. 

Joel otti varovasti käden pois silmiltänsä ja hänen kasvoilleen nousi yllättynyt ilme. 

"Vau, sähän oot panostanut" Hän sanoi ja silmäili pöytää.

Nostin kannen kattilan päältä ja sieltä nousi vähän höyryä. 

"Tein vaan perus spagettia ja jauhelihaa eli spagetti bologneese" Kerroin. 

"Kuulostaa hyvältä. Ja näyttää hyvältä, niinkun säkin" Joel sanoi. 

Puna nousi kasvoilleni. Hymähdin vaan, koska en saanut sanoja suustani. Sanoiko hän minua juuri hyvön näköiseksi? Näköjään.

------ 

"Mä oon ihan täynnä" Sanoin. 

"Sama, en syö enään ikinä" Joel sanoi. 

Nauroin hänelle. Ilta oli mennyt hyvin. Nauroimme tyhmille jutuille niinkuin yleensäkkin ja kerroimme tyhmiä juttuja niinkuin yleensäkkin. 

"Mennäänkö ruoka levolle ja katotaan jotain ohjelmaa?" Kysyin. 

"Käy mulle" Joel sanoi. 

Ennenkun ehdin kissaa sanomaan niin hän oli jo makaamassa sohvalla. Kävelin sohvan viereen ja katsoin häntä 'Oletko tosissassi' ilmeellä. Joel avasi kätensä. Tiesin hänen haluavan minut viereensä. Ei olisi eka kerta. Menen makaamaan Joelin viereen. Hän kietoo kätensä ympärini. Hän laittaa toisen kätensä paitani alle ja alkaa silittää mahaani, johon sattuu sillä söin liikaa. Laitoin ohjelman päälle. 

"Onks siinä hyvä?" Joel kuiskasi. 

"On" Vastasin. 

Tunnen Joelin hengityksen korvani lähellä ja hänen käsi silittää yhä hellästi mahaani. Pitäisikö minun nyt kertoa sille? En haluaisi pilata tätä hetkeä, mutta... Okei.

"Joel" Sanoin. 

"No?" Joel kysyi. 

Tästä ei voi enään perääntyä. Käännyin ympäri niin että kasvoni on Joelin kasvojen suuntaan. 

"Mä tykkään susta" Sanoin. 

Joelin neutraali ja vähän huolestunut ilme muuttui lempeäksi hymyksi. Juuri siksi jota hänessä rakastan. Joelin hymy on nätein hymy. 

"Mäkin susta" Joel sanoi. 

Nyt se hymy tarttui minuunkin. Kiersin käteni sen kummemmin miettimättä paremmin Joelin ympräi ja halasin tätä. Joel pussasi jälleen päätäni. 

"Haluisitko sä olla mun poikaystävä?" Hän kysyi. 

Katsoin häntä suoraan silmiin ja Joel minua. 

"Joo" Sanoin. 

Joel rutisti minut uuteen haliin. Ei tämä ilta mennytkään niinkuin pelkäsin vaan paljon paremmin.

_________________________

Tässä on nyt Joelia ja Nikoa<3