2

3 0 0
                                    

Katsoin veljeäni silmiin kun tuo käänsi vaaleanpunaisen kirjan sivuja. "Tossa äidin kuolin päivä" Niklas sanoi. Huoneen oveen koputettiin. Niklas piilotti kirjan selkänsä taakse ja minä avasin oven. "Hei pojat ootteko nähnyt Saran vihkoa, Sara ei löydä sitä mistään" isä kysyi. "Ei oo näkyny" vastasin. "No ilmottakaaa jos näkyy" isä sanoi ja lähti alakertaan. Suljin oven. "Huhhuh, se oli lähellä" kuiskasin. "Niin oli" Niklas vastasi. "Mitä siinä lukee" kysyin ja menin istumaan takaisin veljeni viereen. "7 kesäkuuta, tänään vihdoin tein sen mitä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten" Niklas luki ääneen. "Mikäköhän se vois olla" kysyin. "No tää voi olla vielä ihan mitä vaan" Niklas sanoi. "Mutta se vois myös olla murhan tunnustus" sanoin ja otin kirjan itselleni. "8 kesäkuuta, kaikki menee niinkuin pitääkin pian kaikki mitä haluan on minun" luin ääneen. "No mitä toi ny tarkotti" Niklas kysyi. "No oisko vaikka että saa miehen kenet on pitkään halunnut" ehdotin. "Se olis kyllä aika järkeen käyvä" Niklas myönsi. "Mut mitä jos Sara ei oo tehny mitää ja ilmiannettas se turhaan" kysyin. "No meidän pitää varmistaa että meidän epäilykset ei oo vääriä" Niklas sanoi. "No joo, mut mites aattelit palauttaa ton kirjan" Kysyin vaihtaen puheenaihetta. "Emmä oo miettiny niiin pitkälle vielä" Niklas vastasi. 

Kävelemme pitkää katua pitkin jonka varrella on kymmeniä vaate- ja kosmetiikka kauppoja sekä ravintoloita ja kahviloita. Päätimme lähteä tutkimaan kaupunkia hiukan tarkemmin. Asuimme aikaisemmin maalla joten tämä on aika outoa meille. Löysimme hiukan syrjemmässä olevan kahvilan ja päätimme mennä sinne. Niklas tilasi suolainen kinuski kahvin ja minä tilasin kaakaon. Nyt on kesä ja meille on vielä kuukausi kesälomaa jäljellä. Menimme istumaan pöytään ja pian viereiseen pöytään istui kaksi tyttöä. Toinen oli blondi jolla oli pitkät hiukset, melkein lantiolle asti. Toinen oli brune ja tuon hiukset ylsivät juuri ja juuri olkapäiden alapuolelle. "Ootteks te uusii täällä päin vai miks  ei olla nähty teitä aiemmin" blondi kysyi. "Muutettiin eilen" Niklas vastasi. "Aa okei, mä oon Kiira ja tossa on mun pikkusisko Emily" blondi esittäytyi. "Mä oon Alexi ja tossa on mun isoveli Niklas" esittelin. "Onks teillä mitään suunnitelmii tälle päiväle, lähtekää meidän kaa rannalle voidaan myös esitellä teille paikkoja" blondi jatkoi keskustelua. "No eipä meillä oo tässä muutakaan tekemistä" Niklas vastasi aj joi loput kahvistaan. Tytöt nyökkäsivät ja lähtivät edeltä. 

Rannalla mentiin tyttöjen perässä ison puun alle. "Pitäskö hakee jäätelöt" Kiira ehdotti kun olimme istuneet alas. "Mä en ainakaan jaksa lähtee jonottamaan tonne auringon paisteeseen" Emily sanoi ja nojasi puunrunkoon. "Mä voin lähtee sun mukaan" Niklas sanoi ja lähti Kiiran kanssa kohti jäätelökioskia. "Ootteks sä ja Kiira minkä ikäsiä" kysyin Emilyltä. "Mä oon 15 ja Kiira on 17" Emily kertoi. "Mä oon 16 ja Niklas on 17" kerroin Emilylle. "Haluuks mun snäpin niin voitais tutustua paremmin" Emily kysyi. "Joo" vastasin ja ojensin puhelimeni Emilylle. 

Päivä vaihtui jo iltaäivän puolelle. Minä ja Niklas olimme matkalla kotiin. Koko päivän olimme jutelleen Emilyn ja Kiiran kanssa niitä näitä. Sovin Emilyn kanssa että hän voisi tulla huomenna meille katsomaan vinyyli levyjäni. Meillä on aika samanlainen musiikki maku. "Kiva et saatiin ees kaks kaverii täältä ennen ku koulut alkaa ois nimittäin aika yksinäistä koulussa jos ei tuntis ketään" Niklas sanoi kun avasi koti-ovemme. "Niin oishan se, sä ja Kiira ootte vissiin samal luokka asteel, Emily on vuotta nuorempi ku mä" selitin kun jatkoimme matkaa keittiöön. "Missä te olitte näin myöhään" Sara kysyi, istuessaan keittiönpöydän ääressä. "Kierreltiin ympäri kaupunkia ja sit tutustuttiin kahteen tyyppiin" sanoin ja menin istumaan keittiönpöydän ääreen. "Käytiin rannalla ja kahvilasssa" Niklas lisäsi istuessaan viereiselle tuolille. "Voisko Emily tulla huomenna meille, se on toinen niistä joihin tutustuttiin tänään, se oli kiinnostunu mun vinyyli kokoelmasta ja lupasin esitellä sen" selitin Saralle. "Joo kyllä se käy, monenko aikaan" Sara vastasi. "Joskus puolenpäivän jälkeen" sanoi. Sara nyökkäsi. Niklas otti minnulle ja itselleen voileivät ja söimme niitä samalla jutellen Saran kanssa. "Mulla on huomenna vapaapäivä ja isänne on töissä joten, voin mennä vaikka kaupungille jos haluatte olla Emilyn knassa keskenennä, Niklas voit myös lähteä siksi aikaa pois" Sara sanoi. "Mä laitan vastamelukuulokkeet ja soitan niistä slipknottia ja rupeen nukkumaan, emmä niitä sillon häirihe" Niklas vastasi katsoen minua kysyvästi. "Joo ei Niklas meitä häiritse, ei se tee muutaku on omassa huoneessaan" vastasin. "No jos kerta sanot niin" Sara sanoi ja poistui pöydästä. "Mulla on idea" Niklas kuiskasi kun Sara oli hävinnyt kuulo etäisydeltä. "Sano yläkerrassa" vastasin.

Laahustin portaita ylös väsyyneenpänä kuin koskaan. Menin istumaan sängylleni ja Niklas tuli huoneeseeni perässäni. "No mikä se idea oli" kysyin.

SattumaakoМесто, где живут истории. Откройте их для себя