Harjasin hiuksiani ja katsoin itseäni peilistä. Tänään aloittaisin koulun uudessa lukiossa hevarina. Mä stressaan kouluun menemistä tänään extra paljon, vaikka normaalisti mua ei vittuakaan kiinnostaisi. Mua jännittää et saanko vittumaisia katseiat vai kenties vaikka kivoja katseita. Pyyhkäisin hiukset pois silmieni edestä ja tuijotin itseäni peilistä. "Sä pystyt tähän" sanoin itselleni ja lähdin alakertaan. Niklas oli jo aamupalalla. "Jännittääkö sua" Niklas kysyi kun istuin tuota vastapäätä ja otin toisen tuon leivistä. "Ja se oli muute mun aamupala" Niklas lisäsi ja katsoi minua vittuuntuneena. "No nyt tää on mun" sanoin ja söin leipää. Niklas nousi ylös ja teki itselleen uuden leivän. "Monelta sulla alkaa koulu" kysyin kun Niklas istui taas minua vastapäätä. "Ysiltä, entä sul" Niklas vastasi. "Ysiltä myös, mun pitää mennä liikka saliin minne sun" kysyin. "Mäki tuun liikka saliin, oon nimittäin ykkösten mukana ainaki alku puolvuotta" Niklas selitti. "Ai miks" kysyin. Ei me olla oltu ennen näin läheisiä joten mistä hitosta mun pitäis tietää tämmöset jutut. "Mä en oo saanu suoritettua kaikkia kursseja, joten suoritan niitä nyt teidän kanssa" Niklas selitti ja lähti huoneeseensa. "Aivan" sanoin vaikka olinkin jo keittiössä yksin. Menin kylppäriin ja pesin hampaani. Nyt pitäs vielä lähtee sinne kouluunki.
Kävelimme Niklaksen kanssa ovista sisään ja saavuimme aulaan. Näin kauempana Kiiran. Kiirakin huomasi meidät ja tuli meidän luoksemme. "Moi pojat" tuo tervehti. "Emily on tuolla yläasteen puolella saatatte nähä sitten ruokailun aikaan kun ykköset käy ysien kanssa samaan aikaan syömässä" Kiira selitti minulle. "Joo no me ollaan molemmat ykkösiä, tai ainaki nyt puol vuotta mäki oon vielä ykkönen" Niklas sanoi. "Ykköset tulkaa saliin" kuului kuulutus. "No mut me mennään oli kiva jutella" sanoin Kiiralle ja lähdin kiiruhtamaan saliin päin. Niklas melkein hölkkäsi vierelläni. Menimme takariviin ja kuuntelimme rehtorin selostusta. "Millon tää loppuu" Niklas kuiskasi minulle. "Ei mitään tietoo" vastasin ja otin puhelimeni taskustani. Vihdoin rehtorin puhe loppui ja päästiin omiin luokkiin. Onneksi Niklas pääsi samalle luokalle minun kanssa. Meillä on ensimmäisenä matikan tunti. Vihaan matikan tunteja yli kaiken. Istuttiin Niklaksen kanssa takariviin. Opettaja aloitti tunnin ja katsoi minua pitkään. "Miks toi ope näyttää siltä että sillä on jotain mua vastaan" kuiskasin Niklakselle. "No tuo näyttää siltä se vihaa kaikkia" Niklas vastasi. Niklas pukeutuu myös hyvin erottuvasti. Niklaksella on rastat jotka on ylhäältä mustat ja alhaalta blondit, yli-iso T-paita ja 4 kokoa liian isot . Minulla on baggy jeanssit ja Slipknotin huppari. Mä oon meistä enemmän hevari ja Niklas on enemmän hip hoppari.
Kun tunti loppui istuttiin aulassa sohvalla. Kiira tuli meidän luokse. "Mitäs pojat" tuo kysyi ja istui Niklaksen viereen. "Eipä mitää, mitäs sä" vastasin ja laitoin puhelimeni taskuun. "Eipä ihmeitä, ens tunnin jälkeen on ruokailu" Kiira ilmoitti ja lähti pois. "Mitä mieltä oot tästä koulusta" kysyin Niklakselta ja joka lumoutuneena tuijotti Kiiran perään . "Joku on vähän rakastunu" sanoin ja tökkäisin tuota kylkeen. "Ite oot" tuo sanoi kun havahtui tähän maailmaan takaisin. "Mä sentään kuulen kysymyksen" sanoi ja naurahdin. "Joo joo, mitä sä kysyit" tuo kysyi minulta. "Nii että mitä mieltä oot, tästä koulusta" kysyin uudestaan. "Ihan kiva, ainaki parempi ku entinen" Niklas vastasi. Nyökkäsin hiljaa.
Seuraavalla tunnilla meillä on Äidinkieltä. Menimme äidinkielen luokkaan takariviin, niinkuin yleensäkkin. Opettaja jakoi meille kirjat. Otin kirjani ja aloin selaamaan sivuja läpi. "Oliks tos välissä jotain" Niklas kysyi kun olin selannut sivut melkein loppuun asti. "Oisko joku vanha koe" sanoi ja etsin oikean aukeaman. "Kirje" sanoin kysyvästi ja katsoin Niklasta. "Avaa se" Niklas sanoi. "Emmä nyt viiti tässä, avataan kotona" sanoin ja sujautin kirjeen hupparini taskuun. Tunti oli erittäin tylsä ja meinasin nukahtaa heti. Onneksi kello soi ja pääsimme välkälle. Menimme ruokalaan Emilyn ja Kiiran kanssa. Kouluruoka ei nyt ikinä ole ollut mitään parasta eikä tämäkään koulu ollut poikkeus sinä. "Voinks mä tulla koulun jälkeen teille" Emily kysyi multa. "Joo toki" vastasin hiukan hymyillen.
Koulupäivä tuli päätökseensä ja lähdin kävelemään Emilyn ja Niklaksen kanssa kotiin. Mentiin Emilyn kanssa mun huoneeseen ja heitin kirjeen pöydälle. "Mikä toi on" Emily kysyi. "Löysin sen äikän kirjan välistä ja otin talteen" selitin Emilylle. "No avaa se" Emilly kehottil. Nyökkäsin ja otin kirjeen uudestaan käteeni. "Tähän on kirjotettu A & N" sanoin hiljaa. "Alexi ja Niklas" Emily kuiskasi hiljaa mutta hiukan pelokkaasti. Avasin kirjeen ja otin A4 kokoisen paperin pois kuoresta. "No mitä siin lukee" Emily kysyi. "Tää menee oudoks, tosi oudoks" sanoin hiljaa
ВЫ ЧИТАЕТЕ
Sattumaako
Подростковая литератураAlexi on 16 vuotias poika jonka äiti kuoli, nyt isällä onkin jo uusi nainen ja muutto uuden naisen taloon tapahtuu. Kaikki tuntuu oudolta ja omituiselta kunnes palaset alkavat loksahdella kohdilleen. Tarina on päästä keksitty eikä tarinassa esiinny...