Your Girl

Eka kerta

Maanantai, 20.50

Ehdimme juuri ennen ravintolan sulkemisaikaa, mutta sitten tajuan, että Oliver ilmeisesti tuntee omistajan, koska sisään tullessa tämä huikkaa naistarjoilijalle:
"Yksityistilaisuus. Pahoittelut, etten etukäteen ilmoittanu. Isän piti, mut sillä on ollu paljon kiireitä. Ymmärrätte varmaan."
Tarjoilija nyökkää ja vie sanan ravintolan johdolle.
Pian keski-ikäinen, mustahiuksinen, valkoiseen tyllihameeseen pukeutunut nainen tulee luoksemme ja sanoo vakavalla ilmeellä:
"Oliver, eikö me olla puhuttu tästä?

Nielaisen, kun lamppu syttyy pääni päällä.
"Äiti, tässä on Nina. Makea ku mansikka."
Oliverin äiti katsoo minua päästä varpaisiin ja huokaisee.
"Eikö me puhuttu, että nuo hommat loppuisi?" ,nainen sihahtaa miehelle.
"Äiti rakas... Oo kiltti" ,Oliver sanoo ja pussaa äitiään poskelle.
Nainen hymähtää ja tokaisee:
"Saatte puoli tuntia. Sitten me kyllä suljetaan."
Oliver kiittää äitiään ja ohjaa minut ruokasaliin.

Ravintola on kunnon hienostoravintola, sellainen jossa en ole koskaan käynyt. Eka kerta siis. Eikä Oliver tiedä sitä.
Me istumme ikkunan viereen nelikulmaiseen pieneen pöytään ja Oliver pyytää ruokalistan.
Viimeinen töissä oleva tarjoilija, nuori ja komea mies tulee luoksemme ja ojentaa listat. Oliverille mies ei sano mitään, mutta minulle tämä hymyilee kohteliaasti ja kysyy:
"Tarvitseeko neiti suosituksia?"
Vilkaisen miehen nimilappua ja vastaan:
"Kyllä kiitos, Nemo. Ihana nimi muuten."
Tunnen Oliverin viiltävän katseen, mutta koitan olla välittämättä. Olen vain kohtelias.

Nemo hymyilee taas ja kertoo, että talon kanakeitto on erityisen hyvää, samoin mustekala. En ole koskaan syönyt mustekalaa (tai oikeastaan mitään eksoottista), mutta pelaan varman päälle ja otan kanakeiton.
"Kiitoksia, ja mitäs teille?" ,Nemo kääntyy viimein Oliveriin.
Miehet katsovat toisiaan, ja ilmaa voisi kirjaimellisesti halkoa veitsellä. He ilmeisesti tuntevat toisensa.
"Et haluu tietää, mitä mä haluaisin" ,Oliver sanoo ja kiristelee hampaitaan. "Nina on mun, joten näpit irti, ja tuo mulle se fucking pihvi. Tiiät kyl vallan hyvin millaseks se pitää tehä."
Nemosta näkee kohteliaan tarjoilijankin roolin läpi, kuinka häntä kismii Oliverin käytös. Ja nyt minuakin. Mitä ihmettä Nemo on voinut tehdä miehelle?

Ruuat tuodaan pöytään noin viidessä kiusallisessa minuutissa. En halua puhua Oliverille, niin törkeä hän oli tarjoilijaa kohtaan.
Mutta ainakin ruoka on hyvää. Ihan helvetin hyvää. Nemo tiesi, mitä suositella.
Kun olen melkein syönyt, Oliver rikkoo hiljaisuuden:
"Haluut varmaan tietää, miks vittuilin tolle yhelle."
Nyökkään vain, en sano vieläkään mitään.
"Sä et oo ensimmäinen sugarbaby mulle. Oli yks ennen sua, ja Nemo vei sen multa. Tosin sit lopulta se jätti Nemonki ja muutti Kanadaan. Ihan hyvä kyllä, se oli ihan ihmisroskaa. Ei mitään suhun verrattuna. Mut mä olin... No, mä rakastuin siihen naiseen. Ja Nemo ei välittäny mun tunteista sekuntiakaan, ajatteli vaan peniksellään. Vittu."

"Etteks te vois vaan unohtaa koko jutun, jos se nainenki muutti jo pois?"
Oliver nostaa toista kulmaa minulle.
"Ootko oikeesti noin sokee?"
"Anteeks?"
"Kyllä mä näin, miten Nemo katto sua. Me ollaan tunnettu perkele vitosluokasta asti."
Nyökkään taas.
"Okei, mut mua ei kiinnosta kukaan muu ku oma daddy."
Vinkkaan silmää Oliverille, ja silloin miehen huulille nousee helpottunut hymy.
"Kiva kuulla, oikeesti. Tosta hyvästä sä saat kyllä tulla mun luo yöks. Hyvää korvausta vastaan tietysti. Ja mä heitän sut kouluun."