Angelboy (in finnish)

Day together {11}

-Zayn-
Virneeni ja hymyni ovat tipotiessään ja katson Niallia järkyttyneenä. Tämä selittä jo paljon.

''Anteeks Niall. Mä- mä en tienny.'' pyytelen.

''Ei se mitään.'' hän sanoo ja puree alahuultaa ja näyttää siltä, kun voisi itkeä minä hetkenä hyvänsä.

''Tuu tänne.'' pyydän tai ehkä pikemmin käsken, kun nousen sohvalle istumaan ja pidän käteni avoinna, jotta tuo tajuaa tulla syliini.

Niall empii hetken, kunnes nousee kattialta ja käpertyy pieneksi palloksi syliini.
Ei mene varmaan kahta sekunttiakaan, kun blondi itkee sylissäni.

''Itke vaan. Se helpottaa.'' sanon hiljaa ja silitän Niallin käsivartta.
Painan nopean suudelman tuon hiusten sekaan.

''Senkö takia sä viiltelet?'' kysyn hetken kuluttua varovasti.

Niall vain nyökkää pienesti ja se saa hänet itkemään lisää.
Minun ei olisi pitänyt udella liikaa. Nyt tämä suloinen irlantilainen itkee sydäntäsärkevästi ja lohduttomasti ja se on minun vikani. Olisi pitänyt lopettaa kyseleminen, mutta en tosiaankaan tiennyt tuon isän kuolemasta.

''Siitä on vasta reilu kolme kuukautta.'' Niall sanoo hetken kuluttua, kun on jo hieman rauhoittunut.

''Niin vähän? Voi ei.'' henkäisen.

Blondi nyökkää ja niiskaisee pienesti. ''Isä sai tietää äidin ja Markin salasuhteesta ja lähti raivoissaan autolla ajamaan ja-ja...'' hän kertoo, kunnes tuo prskahtaa uuteen itkuun.

''Ei sun tartte kertoa enempää, mä ymmärrän kyllä.'' sanon hiljaa ja vedän nuorempaa tiukemmin syliini.

Kuinka kauheaa. Ymmärsin heti, että Niallin isä ajoi kolarin ja menehtyi saamiinsa vammoihin. Raukka Niall. Muutenkin niin herkkä ja pikkuinen ja vielä joutuu kokemaan tuollaista.

Hetken on taas hiljaista. Silittelen edelleen Niallin kättä rauhoittavasti.

''Anteeks, kun mä tällee itken. Ei mun pitäny.'' Niall pyytelee yht'äkkiä ja rimpuilee otteestani varovasti pois.

''Hei, munhan se pitää anteeks pyytää. Mä en olis saanu udella. Oothan sä nyt kunnossa?'' kysyn ja katson huolestuneena nuorempaa. Voin jopa nähdä Niallin poskien hehkuvan punaisina.

''Joo oon. Ja ei se mitään. M-mun pitää tehä noi läksyt nopeesti loppuun.'' Niall sanoo hiljaa ja menee takaisin läksyjen pariin.

Katselen, kun blondi tekee läksynsä loppuun ja mietin samalla miten saisin Niallin ajatukset muualle.

''Totaaa, haluutko sä syödä jotain?'' kysyn.

''Ei mulla oo-'' Niall on jo aloittamassa

''Mulla on ainakin jotain mistä voi väsätä leipää.'' kerron ja nappaan Niallin kädestä kiinni.

Kuulen takanani blondin naurahtavan ja voin kuvitella, kuinka tuo pyöräyttää sinisiä silmiään.

''Istu vaan siihen.'' kehotan hymyillen.

Alan kasata kaikennäköisiä leipätarvikkeita pöytään. Ainakin on valinnanvaraa.

''Siitä sitte.'' sanon naurahtaen ja istun Niallia vastapäätä.

Naurahdan uudestaan ja alan kasata omaa leipääni ja vasta sitten Niall seuraa esimerkkiäni.

''Kai sä tiedät, että mä en oikeesti tienny?'' varmistan tarkoittaen äskeistä.

''Joo. Älä huolehdi siitä. Mä oon ihan kunnossa.'' Niall sanoo ja hymyilee pienesti.
''Eikö sulla muuten olis ollu koulua vielä tunti?'' hän jatkaa kysyen.