Uusi kotitalo
ja uusi kotikaupunki.
Jos en kerro kenellekään niin kukaan ei tiedä
mistä oikeasti tulin.
Lohdullinen uni, sellainen
jota en tajunnut nähneeni ennen kuin olin jo hereillä
sitä menneisyys on.
Kävelin lokakuussa kotiin ja
odotit siellä. Edes unissani en
osannut uskoa sitä mutta
en usko että oon koskaan ollut niin onnellinen.
Hassua, sinänsä koska
sekään hetki ei ollut todellinen.
En tiedä mitä se kertoo musta mutta jotain se kertoo
näin kokonaisen eliniän edessäni aamuyön tunteina.
En muista mitä silloin tapahtui mut
en ainakaan koskaan unohda.
YOU ARE READING
VIHA JONKA UNOHDIN
PoetryKolme vuotta ei ole pitkä aika elää. Kolme vuotta on pitkä aika istua kuopassa ja kyynelehtiä jo kadonneita. Niin aika määritellään, jos multa kysytään. (Runoja, koska vaikka kirjan sivut ja sanat loppuu niin tää viha on kuolematon. Ja koska kolme v...
