Metsän Asukit

Luku 8

Rubiini heräsi. Vesipisarat tippuivat pesän katosta ja loiskahtelivat hänen päähänsä. Yöllinen sade oli kastellut koko metsän ja myös Rubiinin makuusijan. Hän tuhahti ärtyneesti ja nousi ylös märältä makuusijaltaan. Hän kurkisti ulos tunkkaisesta pesästä. Aamuaurinko paistoi ja linnut lauloivat. Rubiini käveli aukiolle ja otti tuoresaaliskasasta oravan. Hän meni hiirtä syövän Jalavan viereen." Hei Rubiini!" Jalava tervehti." Hei Jalava." Rubiini mutisi ja haukkasi palan oravasta." No, mikä sinulla nyt on?" Jalava kysyi." Kaikki! Makuusijani on märkä ja kulkukissat ovat valloittaneet reviirimme!" Rubiini murahti." Haluaisitko muuten lähteä kanssani saalistamaan?" Jalava kysyi." No, voin minä kai tulla." Rubiini vastasi." Hienoa!" Jalava huudahti." Ja otamme mukaan myös Aamun, Kiillon ja Pisaran." "Et sanonut, että olisimme menossa saalistuspartioon, sanoit vain, että menemme saalistamaan!" Rubiini murahti." He tulevat mukaan, koska lauma tarvitsee riistaa." Jalava selitti." Tule, mennään muun partion mukaan." Rubiini käveli partion luo Jalavan perässä." No niin, ovatko kaikki valmiita lähtemään?" Aamu kysyi. Kaikki nyökkäsivät vastaukseksi ja lähtivät matkaan. Matkan aikana, Jalava saalisti rastaan ja Pisara sai melkein kiinni jäniksen, mutta jänis pääsi karkuun. Rubiini nuuhki ilmaa. Hän ei haistanut riistaa. Älytöntä! Miksi hänen piti saalistaa riistaa laumalle, vaikka hän ei edes ollut saanut saalistajan koulutusta? Yhtäkkiä hän haistoi jotain. Haju tuli hiukan kauempaa metsästä. Muita kissoja! Nämä kissat eivät haisseet kulkukissoilta, vaan he haisivat aika samalta, kuin heidän oma laumansa. Muutkin haistivat sen ja he kaikki lähtivät hajua kohti. He saapuivat alueelle, jossa kissat olivat. Kissoja oli enemmän kuin heitä ja näytti siltä, kuin näillä olisi ollut koko laumansa mukana. Hävytöntä! Miten nuo kissat kehtasivat tulla heidän reviirilleen? He syöksyivät puiden keskeltä ja saartoivat muukalaiset." Mitä te täällä teette?" Rubiini sähisi mustalle kollille, joka näytti olevan porukan johtaja." M-me ol-em-me v-ai-n lä-läpikulkumatkal-la", kolli änkytti." Että mitä? Puhu kovempaa, hiirulainen!" Rubiini sylki kollille." Rauhoitu, Rubiini." Jalava koitti rauhoittaa häntä. "Onko asia niin, ettette aio olla meille millään tavalla häiriöksi ja lähdette pikimmiten?" Jalava kysyi rauhallisesti, mutta päättäväisesti." Kyllä." Johtaja vinkaisi. Melkein käy sääliksi tuota laumaa noin raukkamaisen johtajan takia, Rubiini ajatteli. Vaalea naaras mustan kollin vieressä alkoi puhumaan: "Me tästä lähdemmekin." Musta kolli mulkaisi tätä." Vai niin, ja mistäköhän me sitten tiedämme, että te ette hiippaile leiriimme valmiina hyökkäämään?" Rubiini naukui ivallisesti." Uskoisin, että heihin voi luottaa", Jalava rauhoitteli häntä." Sitä paitsi meidän johtajamme ei luultavasti pidä kutsumattomista vieraista." " Jooh, me tästä nyt lähdemmekin!" Kissojen johtaja naukui. Aamu ja Kiilto siirtyivät sen verran, että kissat mahtuivat heidän välistään. Kissojen johtaja pinkaisi heti pois. Valkoharmaa naaras katsoi johtajaa ärtyneesti. Sitten muut kissat seurasivat johtajaa. Kun kissat olovat lähteneet, Rubiini ja muutkin lähtivät." Ihme hiippareita!" Rubiini tuhisi.
______________________________________
Elikkä tässä on pitkästä aikaa uus luku! Tuntemattomat kissat ovat muuten Hallan ( @hallawrites ) tarinasta Katujen kasvatit. Käykää ihmeessä lukemassa Katujen kasvatit, jos ette oo sitä vielä lukenu!😊