Heräsin ikkunan koputukseen. Siirsin lämpöisen peiton päältäni pois. Nousin istuvalteen ja laitoin pörröiset aamusukat jalkaan. Unen pöppöröisenä lähdin kävelemään epävakaasti alakertaan. Päästyäni ulko-ovelle, väänsin kädellä oven kahvaa ja avasin raskaan puisen oven. Oven takaa ilmestyi tutut kasvot. Matthew seisoi aurinkolasit päällä hymyillen. Tuijotin häntä pitkään, kunnes hän avasi suunsa:
"Moi! Niin niistä juhlista, suunnitelmat ovat vaihtuneet. Juhlimme niitä yhdessä paikassa, mikä on yllätys ja kaksin. Tulen hakemaan sinut kello 8 illalla."
"Ou, okei. Sopii. Haluatko tulla peremmälle sisään? Voin keittä vaikka kahvia." kysyin.
"Ei kiitos. Taisin herättää sinut. Jätän sinut viettämään aamun rauhassa. Näytät muuten aika söpöltä" hän vinkkasi silmäänsä tuttuun tapaansa ja katsoi jalkojani.
Eikä. En ollut huomannut pistää housuja jalkaan. Kirjaimellisesti seison hänen edessän pinkeillä kukkakuvioisilla pikkuhousuilla. Kamalan noloa. Ei näin. Menin noloksi, tunsin punan nousevan poskilleni ja sanoin änkyttäen:
"T-t-tota mun täytyy me-mennä."
"Olet nolostuneena vieläkin söpömpi" hän naurahti.
Paiskasin hätäisesti oven kiinni. Kun se oli kokonaan mennyt kiinni, käännyin selkä vastatusten ovea vasten. Katsoin kattoon ja huohotin. Sydämeni pumppasi kovempaa kuin koskaan. Tämän täytyi olla unta. Olin nolannut itseni kokonaan Matthewn edessä.
(Juuri ennen kello 8 illalla.)
Olin koko päivän valmistautunut näihin juhliin. En tiennyt missä ne tulivat olemaan. Päälläni oli polviin asti oleva musta hame, missä selässä oli iso aukko. Kenkinä minulla oli mustat korkokennät missä olivat narut nilkkoihin saakka. Hiukseni olivat kiinni siistillä ponnarilla. Toivoin, että näytin edes vähän tavallista paremmalta. Valmistuttuani pistin espanjalaisen Beso-kappaleen soimaan. Se sai minut tanssimaan. Kuuntelin tarkkaan ja ajauduin musiikkiin. Unohdin kaiken ympärillä olevan. Suljin silmäni ja annoin musiikin virrata sisuksiini. Yht'äkkiä joku tarttui minua kädestä, veti lähelleen ja laittoi toisen käden vyötärölleni ja tanssi kanssani. Avasin silmäni, ja näin kimaltelevat silmät, jotka katsoivat suoraan sisimpääni. Silmät kuuluivat Matthewlle. Hetki oli taianomainen, ihan kuin millään muulla ei ollut väliä. Tanssime hitaasti toisiamme katsoen kappaleen loppuun saakka sanaakaan sanomatta. Kun lopulta kappale loppui, avasin suuni sanokseni jotain, mutta hän laittoi hellästi etusormensa huulieni päälle merkiksi, etten sanoisi mitään. Hän hymyili, tarttui kasvoihin ja lähestyi kasvojani. Seisoin halvaantuneena, katsoin hänen, silmiinsä mitkä olivat salaperäiset. Kun hänen huulensa olivat sentin päässä minusta, lähestyin häntä itsekin. Huulemme kohtasivat ja suutelimme hellästi. Erkaannuttuamme, hän ojensi kätensä, vieläkään sanaa sanomatta, ja niin ojensin omani hänelle. Käsi kädesssä suuntasimme hiljain askelin alakertaan. Kun pääsimme etupihalleni, meitä odotti limusiini. Menimme sisään. Koko matkan ajan emme sanoneet sanaakaan.
Kun viimein olimme saapuneet määränpäähämme, katsoin ikkunasta ulos ja näin ison rakennuksen täynnä erinvärisiä valoja. Etsin silmilläni jonkinnäköistä kylttiä. Löysin sen, siinä luki: La Siesta. Tämähän oli kaupungin suosituimpia yöklubeja.
"Ei me tuonne voida mennä! Ootko menettänyt järkes?! En oo täysi-ikäinen!" sihahdin hermostuneena.
"Älä hermoile, pääsemme sisään helposti. Tunnen omistajan. Älä suotta stressaa. Tule" hän kertoi ilman huolen häivää ja otti ranteestani kiinni.
Seurasi häntä oville saakka. Portsari katsoi Matthewta, nyökkäsi ja avasi oven. Astuimme sisään. Haistin vahvan tupakan hajun sekä kitkerän alkoholin. Oliko tämä oikea paikka minulle? Ei varmasti. En kylläkään voinut enää perääntyä. Varovaisesti mekkoa alaspäin laittaen kävelin aivan Matthewin vieressä. Ihmiset katsoivat meitä kuin olisimme jotenkin erilaisia. No hitossa oltiinkin. Olimmea ala-ikäisiä! Tästä ei hyvää seuraa. Musiikki pauhasi taustalla erittäin kovaa. Matthew laittoi käteni omaansa ja seurasi häntä baaritiskin eteen.
"Kaksi tequilaa, kiitos." hän pyysi baarimikolta.
"Tuota pikaa, sir." baarimikko vastasi.
En väittänyt vastaan. Nyt kun kerran yöklubissa ollaan, pitää ottaa kaikki irti. Toista kertaa en ole tulossa.
Kun tequilat olivat valmiit, Matthew ojensi minulle toisen.
"Noniin, oletko valmis? Kolmosella. Yksi, kaksi, kolme!" hän huusi musiikin yli.
Ja niin kaadoimme juoman kurkkuihimme. Maku oli mitä hirveämpi. Pääni pyöri. En ollut ennen ikinä juonut näin vahvaa alkoholia. Olen aina ennen ollut kaikkia pahuuksia vastaan.
"Olipa tujua. Kuinka usein käyt täällä?" kysyin.
"Muutaman kerran kuukaudessa."
"Okei. Tuletko tänne aina yksin vai?" tiedustelin.
"En tule yksin."
Ennen kuin ehdin sanoa mitään, hän tarttui käteeni ja veti minut tanssilattialle. Musiikkina soi I'll Never Be Like You. Tanssimme sen tahtiiin, emmekä kertaakaan laskenut katseitamme toisistaan.
Muutama tunti myöhemmin vetäydyimme tanssilattialta pois. Puuskutimme molemmat. Olimme tanssineet niin intentiivisesti, että unohdimme hengähtää välillä.
"Aika pirun mahtava fiilis, eikö vain!" hän kysyin toinen käsi hikeä otsaltaan pois pyyhkien.
"Aivan uskomatonta! Kiitos! En ole pitkään aikaan pitänyt näin hauskaa" huusin hymysuin musiikin ylitse.
Ja sitten kaikki pimeni.
YOU ARE READING
Gone, Again.
Romance"Muistoni kuolevat ajan myötä ja niiden mukana myös yhteiset muistomme. Tuletko unohtamaan minut? Toivon niin. Älä sure kun olen poissa. Muista minut, älä unohda, mutta ole onnellinen äläkä anna meidän muistomme häiritä. Elä! Minun on mentävä. Hyväs...
