Tämä tarina on tosi ja löydetty netistä mutta ei siinä varmaan muuta. Kerron tämän nyt taas minä kertojassa vaikkei tämä tapahtunut minulle.
Opiskeliana työskentelin pizzakuljettajana väliaikaisesti. Oli jo melko myöhä ja olimme sulkemassa ennen kun sain vielä yhden tilauksen. Kysyin pomoltani pitääkö minun kertoa tilaajalle että olemme juuri sulkemassa, ja että hänen pitäisi soittaa myöhemmin mutta pomini kuitenkin passitti minut viemään tilaajalle pizzan.
Otin siis pizzat mukaani ja menin autoon. Aloin ajaa tilaajan antamaan osoitteeseen, se oli syrjäisellä alueella. Hän tilasi myös melko monta pizzaa mutta ajattelin että siellä varmaan oli juhlat tai jotain siihen suntaan.
Ajoin kuntopolun kaltaisen metsäreitin läpi ja löysin osoitteen. Talo oli kaksikerroksinen ja iso. Talossa ei myöskään ollut yhtään valoja, eikä pihalla edes ollut autoja. Hieman hämmentyneenä nousin autosta pizzojen kanssa ja kävelin ovelle. Ovella ei edes ollut ovikelloa joten jouduin koputtamaan. Odotin ovella hetken kunnes koputin uudestaan kun vastausta ei kuulunut. Olin juuri lähtemässä ennen kun huomasin ikkunalla hahmon. En voinut kertoa oliko hahmo nainen vai mies, mutta sen voin sanoa että hahmo näytti pelottavalta ja hän tuijotti suoraan minuun.
Juoksin autolle jostain syystä pitäen yhä pizzoja kädessäni. Aloin ajaa pois talolta mutta auto piti outoa räminä ääntä. En ehtinyt ajaa kauas ennen kun auto pysähtyi kokonaan. Nousin autosta ulos tarkistaakseni mikä siinä oli vikana. Renkaitten kumit oltiin otettu pois, niitä ei oltu puhkaistu, ne oltiin kokonaan otettu pois työkaluilla. Menin takaisin autoon ja soitin hätänumeroon. Kerron mitä tapahtui ja kysyn kannattaisiko minun pysyä autossa vai piiloutua metsään. Minulle kerrotaan että olisi parempi pysyä autossa.
Pysyen puhelin yhteyksissä, lukitsen auton ovet ja skannaten jatkuvasti ikkunoita tarkistaakseni, onko ulkona ketään. Katson ylös peiliin ja huomaan, että jonkin matkaa auton takana, kuitenkin kävelymatkan päässä, seisoi nainen joka katsoi suoraan peiliin. Nainen oli todella laiha, hänellä oli likaiset vaatteet ja sotkuinen tukka. Hän katsoi suoraan minuun ja hymyili vinoilla, likaisilla hampaillaan ennen kun jatkoi auton luokse kävelyä. Paniikissa avaan auton oven ja juoksen metsään piiloon niin kovaa kuin pystyn. Piiloudun kannon taakse ja yritän pidätellä hengitystäni niin hyvin kun pystyn. Tuntui kun olisin ollut metsässä ikuisuuden vaikka olin siellä varmaan vain pari minuuttia. Kuulen yhtäkkiä sireenin äänen ja näen kaukana puna-sinisiä valoja. Juoksen takaisin tielle jossa poliisit ovat tutkimassa taskulampuilla autoani. Heti kun olen tiellä kaadun ja melkein oksennan kaikesta siitä juoksemisesta. Kerron heille että näin sen hahmon jonka takia juoksin ja piilouduin metsään.
Poliisit tutkivat talon läpi mutta eivät löydä ketään. Ympäri taloa he kuitenkin löysivät teräviä aseita.
Poliisien mielestä tämän takana saattoi olla joku pari joista toinen oli ikkunalla sillä välin kun toinen irrotti renkaat.Työskentelen nyt kaupassa koska otin lopputilin melkein heti sen jälkeen. En ole koskaan nähnyt sitä naista tai kokenut mitään sen kaltaista sen jälkeen mutta hyvä vain.
YOU ARE READING
Lyhyitä Kauhutarunoita
HorrorUrbaanilegendoja, tositapahtumia, hätäpuheluita, omia kokemuksia tai ihan vain keksittyjä. Kaiken maailman kauhutarinoita joita internetin syövereistä löytää ja mukana on hieman tarinoita joita löytyy omasta tai toisen mielikuvituksesta. Saatan myös...