Soturikissat ~ Tähtien Kutsu (Valmis)

Luku 1. Retki

( Omistan yllä olevan kuvan)

Nuori Naaras avaa silmänsä uudelle päivälle. Tuo nousee emonsa Iltahohteen kauniista turkista ja hiipii ulos pentutarhasta. Oli varhainen aamu, eikä kukaan ollut vielä hereillä.
- Mitä sinä teet? Hopeapentu säikähtää seuraavaa ääntä, kunnes rauhoittuu nähdessään Sinipennun.
- Eikö sinua kiehdo leirin ulkopuolinen elämä? Haluan mennä tutkimaan! Hopeapentu naukaisee innostuneena.
Siniharmaa nuorukainen pyöräyttää silmiään ja maukaisee:
- Mennään vaan, Sinipentu maukuu.

Sisarukset eivät koskaan lähteneet minnekkään ilman toisiaan, joten tämänkin seikkailun he kokevat yhdessä.

Hopeapentu ja Sinipentu seisovat uloskäynnin vieressä. Sen vasemmalla puolella oli päällikönpesän luolan osaa ja toisella puu.
Tuhkaklaanin leiri oli aukio, minkä ympärillä on metsää ja yksi luola, joten sitä suojasi vain puut ja yksi luola.

Sinipentu empii hieman aluksi, mutta Hopeapentu nyökkää tuolle.
- Sinä pystyt siihen! Hopeapentu naukaisee ja tassuttaa leirin ulkopuolelle ja jää odottamaan siskoaan.
Sinipentu empii hetken, kunnes nostaa tassunsa, ja laskee sen leirin ulkopuolelle.
- Tule Sinipentu! Mennään tutkimaan! Hopeapentu huudahtaa ja suuntaa Sinipentu mukanaan Loistelampea kohti.

Kaksikkö säntää lunta pitkin suoraan Loistelammen eteen.
- Tämä on kai sitten se Loistelampi, Sinipentu henkäisee.
- Mutta missä vesi on? Hopeapentu kysyy huolestuneena.
- En tiedä, tuossa on vain jotain kiiltävää kiveä, Sinipentu huokaisee.
Hopeapentu ja Sinipentu lähtevät kävelemään jäätä pitkin.

Kaksikko liukuu jäätä pitkin.
- Katso Hopeapentu! Sinipentu naurahtaa ja liukuu hankeen ja nousee sieltä täristen.
- Kylmää! Sinipentu kikattaa kylmissään.
Outoa.
Hopeapentu vastaa hymyilemällä ja liukuu keskelle. Tuon astuessa askeleen eteenpäin, jää murtuu ja Hopeapentu tipahtaa veteen.
- Löysit veden! Sinipentu hurraa, mutta ilo hyytyy, huomatessaan Hopeapennun apua-huudot.
- Apua! Hopeapennun pää painuu veden alle.
- Hopeapentu! Sinipentu huudahtaa hätääntyneenä ja liukuu Hopeapennun luo varovasti.
- Vesi oli koko ajan kiiltävän kiven alla! Sinipentu maukaisee ja vetää Hopeapentua pinnalle kaikilla voimillaan. Pian Metsästyspartio saapui paikalle.
- Tähtiklaanin tähden! Sumusydän säikähtää ja syöksyy jäälle, samoin Laskutaivas, Tulikyynel, Valokynsi ja Kuulehti.

Sumusydän vetäisee Pennut pinnalle ja Valokynsi alkaa nuolla pentujaan lämpimämmiksi.
- Onneksi selvisitte! Tästä vielä puhutaan, hän osoittaa Sinipentua, mutta tarkoittaa molempia. Hopeapentu oli vain pökertynyt.
Tulikyynel nappaa Hopeapennun niskasta ja kantaa tuota.
- Kiitos, Tulikyynel, Valokynsi kiittää ja saa vastineeksi nyökkäyksen. Valokynsi ottaa itse Sinipennun. Laskutaivas kuiskaa Kuulehden valmistamaan parantajan pentuja varten ja tuo lähteekin.
- Teitä varten on lähetetty etsintäpartiokin! Iltahohde on huolissaan teistä! Valokynsi mutisee.

- Anteeksi isä, Sinipentu naukaisee.

// Mielipide uudesta kirjastani? Itse aijon panostaa ehkä enemmän tähän kirjaan kuin entisiini, koska niitä olen useimmiten tehnyt huvinvuoksi, ei sillä etten tekisi nytkään, mutta aijon suunnitella paremmin joka luvun ja mietin kaiken realistisesti. Olen kiitollinen jokaisesta kommentista, oli se sitten huono taikka hyvä. Jokainen kommentti antaa jonkin verran motivaatiota tähän ihmiseen.