Luku 7. Särkynyt sydän

79 8 1
                                    

Loistelammella ( illalla)   ~
Liekehtivän värinen turkki istui pienen lammen vierellä, mitä ollaan useimmiten sanottu Loistelammeksi sen hohtavan pinnan mukaan. Auringon valo osui jotenkin aina samaan lampeen, joka sai sen loistelemaan.

Kissalta vierähti kyynel pitkin poskeaan, kunnes valui alas Loistelampeen.
Naaras raapaisi hitaasti maata tuntiessaan sisällään kauheata ärtymystä.

Pian kissan korvat värähtävät, haistaessaan tutun hajun. Tuhkaklaanin kollin hajun.
Aluksi, tuo luuli sen olevan hän, kenet hän halusikin nähdä; Tuhkaklaanin Varapäällikön, mutta lopulta ei saanut mitä halusi.
Naaras haisteli ilmaa tarkemmin ja saa selville tuon kuokkavieraan henkilöllisyyden.

- Niin, Nokisiipi? Naaras kysyy vahvasti, ettei näyttäisi purskahtavansa itkuun suoraan siihen.
- Et näytä olevan kunnossa, Tulikyynel. Mikä sinulla on? Kolli kysyy lempeästi.

Tulikyyneleeksi kutsuttu kissa harkitsee vastaustaan, kunnes on  tyytyväinen siihen.

- No ei ollut kauhean kiva tietää, että ihastuksellani oli jo kumppani, Tulikyynel kähisee.
Nokisiipi yllättyy, kuinka paljon tuosta vastauksesta paljastuikaan.
Tosin, nuoren naaraan luonteeseen kuului olla välinpitämätön yleisesti muiden mielipiteistä, joten siksi olikin tuolle helppoa tunnustaa asioita.

- Kai puhut juuri Pääskysulasta ja Lehtiraidasta? Kolli varmistaa.
- Myönnettäköön, Tulikyynel maukaisee hiljaa.
Nokisiipi miettii hetken itsekkin sanojaan.
- Kuule, ansaitset paremman kuin Pääskysulka. Hän itse rakastui toisen Klaanin naaraaseen, joka rikkoo soturilakia. Kehotan löytämään toisen rakkauden. Pääsemään yli menneestä, jolle ei mahda mitään. Se kirpaisee nyt, muttei enään, kun olet löytänyt sen oikean, Nokisiipi maukaisee istahtaessaan Tulikyyneleen vierelle.

Naaraan teki mieli nojata vasten Nokisiipeä, muttei uskoltanut, koska luuli Nokisiivestä tuntuvan väärältä.

Loppujen lopuksi Nokisiipi itse kietoi häntänsä Tulikyyneleen oman hännän ympärille.
Naaras alkoi kehrätä hiljaa ja melkein nukahti vasten Nokisiipeä.

Nokisiiven katseesta loisteli ylpeys.
Pian kuitenkin hän joutui herättämään Tulikyyneleen ja pahoitteli:
- Anteeksi, mutta meidän pitäisi palata leiriin, Kolli huokaisee. Samoin Tulikyynel.

Kaksi kissaa lähtivät liikkeelle sanattomina.

// Tälläinen oma Luku näille kyyhkyläisille❤

Soturikissat ~ Tähtien Kutsu (Valmis)Tempat cerita menjadi hidup. Temukan sekarang