Susien valloittama

6. Summer night

//Kuvassa on Aaron Winslet, Alecin isoveli, joka on 17v.

Viikon päästä Valeriekin jatkaa koulunkäyntiään. Hän on suositumpi kuin koskaan ja hänen ympärillään pörrää koko ajan ihmisiä. Suurin osa ihmisistä kuitenkin on hänen kanssaan vain siksi mitä Valerielle tapahtui. Myös minäkin sain suosiota, mutta se hiipuikin onneksi aika nopeaa, sillä vetäydyin aina ihmisjoukon keskeltä jonnekin, missä sain olla rauhassa.

***

Kävelen unisena koulun tunkkaisilla käytävillä menossa ensimmäiselle aamutunnille. Ihmiset ovat menossa myös tunneillensa ja osa kulkee ohitseni. Jotkut tervehtivät ja jotkut vain katsovat minua, kunnes jatkavat matkaansa ystäviensä kanssa. Pääsen luokkaan, ja olen siellä ensimmäisten joukossa. Ennen kuin varaan itselleni pulpetin, käyn luokan läpi katseellani etsien tuttuja kasvoja jo istuvista ihmisistä, vaikka tiedän, etten tunne tältä tunnilta ketään. Löydän paikkani ja levitän kirjani järjestelmällisesti pulpetilleni ennen kuin istuudun. Vilkaisen seinällä olevaa valkoista kelloa, joka näyttää viittä minuuttia vaille kahdeksaa.

Oppilaita astuu luokkaan satunnaisesti. Koitan herätellä itseäni hieromalla silmiäni ja kun vien kädet silmieni edestä pulpetille, näen oveen nojaavan Aaronin, joka selvästi tuijottaa minua ja viittoo minut luoksensa.

"Mitä sä täällä teet?" Kysäisen huomiota herättämättä.

"Hyppytunti. Tuu juttelee tunnin jälkeen ulkoportaitten luo. Meiä tarvii puhuu."

Nyökäytän päätäni hitaasti ja väläytän tälle pienen nolostuneen hymyn ja lähden takaisin paikalleni. Kuulen kuinka Aaron kävelee käytävillä laiskoilla askelilla, jotka kaikkoavat hetken kuluttua.

Vihdoin tunti alkaa ja herään vihdoin tähän päivään. Mietiskelen hetken Aaronia, kunnes alan muistelemaan läksyjä mitä tälle tunnille piti tehdä. Opettaja tulee hieman myöhässä, joten ehdin viimeistelemään läksyni.

Tunti menee vähän liiankin nopeaa ja tahallani viivytellen lähden luokasta viimeisten joukossa. Käyn vaihtamassa kaapillani kirjat ja lähden kävelemään kohti ulko-ovea. Matkalla ulos näen käytävän nurkalla Alecin ja Seriinan nuolemassa toisiaan, joten en häiritse heitä. Saavun ulko-ovelle ja lasioven toisella puolen portailla seisoo Aaron pitkästyneen näköisenä.

"Hei, sori jos joutuit oottaan." Laitan oven kiinni ja tähystän koulun sisäpihan, jossa ei näy ketään.

"Jätit sitte meille aikaa enää viis minsaa, laiskuri." Aaron virnistää tylysti.

"No sori, mun piti käyä vaihtaa kirjatki." Istuudun portaille ja jatkan: "Mitä asiaa sulla oli? Liittyyks se siihe mitä tapahtu sairaalan inva-vessassa?"

"Joo, liittyy. Kuules mä en tiiä miks se tapahtu, mut ois kiva tutustuu suhun vähän paremmin. Haluisitko lähtä mun kaa tän perjantain bileisiin?"

"En yleensä käy missää bileissä, mut joo voisin mä tullakin. Kuka ne järjestää?"

"Valerien joku kaveri. Ei sil oo välii. Voit pyytää myös sun kavereita sinne, jos haluut. Tuun hakee sut seiskalta perjantaina."

Nyökkään ja keskustelutuokiomme on ohi. Aaron häipyy ensin ja lähden vasta hänen jälkeensä. Valitettavasti Vivia oli huomannut minun ja Aaronin juttelevan, joten heti kun pääsen takaisin sisään Vivia päästää suustaan kysymysvyöryn, johon en onneksi ehdi vastata, sillä välituntikello soi juuri silloin.

"Nähdään ruokatunnilla!" Ehdin huikata ennen kuin kiirehdin ihmisten täyttämälle käytävälle.

Jälleen tunti alkaa ja tällä kertaa Seriina on kanssani samalla tunnilla. Teemme paritöitä koko tunnin, joten aika hurahtaa nopeasti Seriinan positiivisessa seurassa.