Seinäruusu

Mitä sä teet mun sängyssä?!

Aidenin nk.

Kello oli jo lähes kolme aamuyöllä, kun vieraat vähenivät vähenemistään. Jäljellä olivat enää ne pari tyttöä meidän kanssa. Kaikki olivat hörppineet vähän liikaa vettä vahvempaa, joten  olimme hieman hiprakassa. Nauroimme aina vähän väliä Alexin tarinoille musiikin soidessa taustalla. Kun Collins selitti jotain kouluun liittyvästä minulle tuli mieleen sängyssäni makaava poika. "Felix.." sanoin vahingossa ääneen. "Mitä?" Collins nauroi. "Umm.. Feliz navidad!" sanoin hätääntyneenä. "Tai nythän on melkein joulu, tai no parin kuukauden päästä ja sillee", aloin kertomaan hölmö virne kasvoillani. Vaikka olinkin kännissä, tuo juttu oli tyhmin mitä olin aikoihin keksinyt. 

Kaikki vain nauroivat käytökselleni pistäen sen alkoholin piikkiin. "Al, sä oot sen verran kännis, et luulen olevan sun omaks parhaaks jos hipsisit sänkyyn!" "En jättäis teitä ilman valvontaa vaikka henki menis!" nauroin Alexille. "Mulla painaa jo ripset silmiä", eräs Julia niminen tyttö sanoi, tarkoittaen haluavans nukkumaan. "Muaki vähä väsyttää", sanoi Collinsissa roikkuva blondi tyttö. "Haluutteko lähtee? Me voitais kaikki mennä meille nukkuu. Ei sit tarvii auttaa Aidenii aamul siivoo!" Alex nauroi selvästi humaltuneena. "Meil ei oo ketää nyt kotona, nii saadaa rauhaa", hän vielä vinkkasi silmäänsä heille likainen virne kasvoillaan. "No hei kiitos! Menkääs siitä sitte jo kotia kohti pienet kiimaset koalat!" nauroin osoittaen ovea. 

Kaikki laittoivat kengät jalkaan ja lähtivät huojumaan nauraen ulos. Vilkutin heille hyvästiksi sulkien oven perässäni. Vihdoin rauha! Juoksin portaan ylös avaten huoneeni oven. Sängylläni makaa vieläkin maailman söpöin poika. Vaapun sängylle kömpien pojan viereen. Potkaisen housut pois jalastani ja kierähdän peiton alle. Katselen hetken pojan täydellisiä kasvoja, kunnes vaivun syvään uneen.

Felixin nk.

Heräsin pistävään päänsärkyyn. Katselin  unisena ympäri huonetta ja aloi pikku hiljaa huomata, ettei tämä ollutkaan huoneeni. Missä helvetissä mä oon.. Katsahdin alas huomaten jonkun käden päälläni. Pääni siirtyi hitaasti katsomaan puoli alastonta ihastustani, joka nukkui vieressäni. Kiljaisin kovaan ääneen pudoten ryminällä pois sängyltä. "Missä palaa?!?" Aiden huusi unisena pompaten ylös. Hän katseli ympäri huonetta huomaten minut sitten shokissa lattialla. No ette voi mua syyttää! OOtteko muka ennen heränny ihastuksenne vierestä?! JOO, NO EN MÄKÄÄ!!

"Mitäs sä täällä teet?" Aiden kysyi kylmän viileästi virnistäen. Olikohan tämä hänelle normaalia?? "Umm, n-no siis..." änkytin punastuneena. Ennen kuin ehdin sanoa mitään, huono olo pakotti minut juoksemaan lähimpään vessaan. Mitenköhän minä löysin sen niin nopeasti? Oksensin kyyneleiden valuessa poskillani. Paljonko minä eilen join? "Ootko kunnossa?" Aiden naurahti nojaten oven karmiin. "J-joo", hengitin pyyhkien suutani.  Tunsin Aidenin sormen pyyhkivän kyyneleitäni. Lehahdin heti tulipunaiseksi, kun tajusin miten lähellä naamamme oikeasti olivat. "Nomutta kerropas nyt.. Mitä sä teet täällä?" hän kysyi minulta nyt vähän vakavammin. "E-en mä tiiä... En oikeen muista eilisestä mitään.." sanoin ujona katsellen lattiaa.

"Vai niin", Aiden kysyi hetken hiljaisuuden jälkeen. "Miks sä muuten peität silmiäs?" hän vielä kysyi naurahtaen. "S-sulla ei oo h-housuja", änkytin punaisena. Eikö tämä poika tosiaan huomannut, ettei pitänyt housuja. Aiden vain nauroi. "Ei se haittaa! Kyllä sä voit kattoo", poika virnisti ottaen ranteestani kiinni. Hän laski käteni alas virnistäen likaisesti. "Ens kerralla on sit mun vuoro nähä sut ilman housuja", poika kuiskasi korvaani. Punastuin ihan tomaatin väriseksi, ellen sitä jo ennestään ollut. 

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Hei hei heiiiii! Niinkun mitä mä kirjotan tänne? En ymmärrä miten jotkut lukee tätä xdd. Saapi taas nähdä mitä tulee tapahtumaan.. Pyydän vielä anteeksi jos en osannu kirjottaa hih.

Btw mulla kesti niin kirjottaa tätä, ku joka toiseen biisiin piti alkaa tanssii haha. Okei no anyways nähdäänpi taas.

❤: S