rakasta HEITÄ||yoonminseok

018[outo]

Hoseok ja Jungkook saivat tehdä tehtävää käytävässä, sillä keskittyminen oli helpompaa hiljaisemmassa tilassa.

Käytävässä ei ollut ketään muuta, koska kaikki koulussa olevat olivat tunneilla.

"Tota... Onks sulla ja Taehyungilla kaikki hyvin?" Hoseok kysyi, kerättyään vähän rohkeutta sen kysymiseen. Ei yhden kysymyksen pitäisi olla niin vaikeaa, mutta silti se vain oli.

Jungkook käänteli kädessään olevaa kynää hermostuneena.
"En mä oo oikeestaa iha varma."
"Miten nii.?"

Jungkook piti katseensa pöydässä.
"No, se oli eilen jotenki vähän outo tai jotain. En oo ihan varma", hän vastasi.

"Ai. Miten se sit oli outo?" Hoseok kysyi.
Jungkook kohautti harteitaan.
"Miks sä haluut tietää?"

Hoseok oli hetken hiljaa, jotta voisi miettiä sanojaan.
"Koska sä oot mun ystävä. Mä haluun vaan olla kartalla asioista ja tietää et voin auttaa."

Jungkook hymyili vähän.
"No se vaan oli tosi etäinen. Aattelin et se halus mun olevan sen kans, et sil ois parempi olo, mut ei se sit näköjää auttanu. Sit se rupes ihan turhaan vaan tiuskimaa mulle ja sen mielest oli parempi et menisin kotii. Ei siin sit kuulemma mitään syytä ollu. Ehkei se vaan jaksanu mua."

Hoseok näytti hämmentyneeltä.
"Vähän jännää.. ja nyt se ei sit näköjään tuu kouluunkaa", hän sanoi.

"Nii. Mä kyl yritän tänää viel jutella sille tai laittaa viestii. En tiiä nyt kannattaako mun mennä käymää", Junkook vastasi.

"Ainaki kannattaa laittaa ees viestii. Muistutat sille kuinka tärkee se on sulle."

"Joo", Jungkook sanoi hymyillen.