Under My Umbrella || bxb (fin)✔

2. Ihmeen kusipää

Kuva Jacksonista (En löytänyt pojan oikeaa nimeä.)☝️
Voit toki kuvitella hänet sellaisena, kuin itse haluat :)

~

- Grey

Vaikka tuntematon poika olikin aivan helvetin hyvännäköinen ja seksikäs, se ei ilmeisesti tarkoittanut sitä, että hän olisi lähelläkään järkevää. Päin vastoin. Poika oli tähän mennessä tyhmin ihminen jonka olin tavannut.

"Hei mä oon oikeesti tosi pahoillani, että tota vettä lenti sun päälle. Mä en vaan nähny sua kunnolla, kun oot pukeutunu pelkästään mustaan." poika sanoi saaden sen kuulostamaan siltä, että tämä kaikki olisi minun syytä.

"Ai nyt se on niinku mun syytä, että sä et vittu osaa ajaa?!" korotin ääntäni edessäni seisovalle pojalle, jonka silmät tavoittelivat lautasten kokoa. Kyllähän mä nyt sain mustaan pukeutua, jos minusta siltä tuntui. Sitä paitsi, keskiviikko oli viikon paskin päivä, joten mustat vaatteet sopivat masentavaan tunnelmaan.

"En mä niin sanonut!" poika huudahti hädissään. Myös turhautuneisuus oli läsnä hänen kasvoillaan.

"Mutta sitä sä tarkoitit." sanoin jo huomattavasti hiljempaa kuin äsken. Laskin katseeni vesilammikoita täynnä olevaan maahan ja käännyin lähteäkseni. En jaksanut tätä riitaa maailman mitättömimmästä asiasta enää yhtään pidempään. Sain kotona jo ihan tarpeeksi paskaa niskaan, joten ylimääräiselle ei ollut tarvetta.

Kuulin pojan huokaisevan takanani, ennen kuin tunsin hänen kylmän käden ranteeni ympärillä. Hän vetäisi kädestäni sen verran isolla voimalla, että jouduin ottamaan pari huteraa askelta lähemmäs häntä. Pojan kädet laskeutuivat lantiolleni. Rintakehäni osui hänen omaansa ja meidän kasvojen väliin jäi vain muutama sentti.
Niinku muutama vitun sentti!

Säikähdin äkillistä läheisyyttä tuntemattoman pojan kanssa ja vaistomaisesti nostin käteni tämän rintakehälle. Työnsin hänet äkkiä pois ja otin itsekkin pari askelta taaksepäin. Poika melkein kaatui perseelleen, mutta sai jotenkin pidettyä tasapainonsa hallinnassa. Tämä johti siihen, että hän päätyi ottamaan vain muutaman askeleen taaksepäin.
Hitto, olis pitäny käyttää enemmän voimaa.

"Toi sattu..." poika tuhisi itsekseen ja nosti kätensä rintakehälleen. Um honey, sä ansaitsit sen.

"No ehkä sun ei ois kannattanu koskee muhun alun perinkään, niin me ei oltas tässä tilanteessa. Oisit vaan antanu mun mennä." sanoin ivallisesti. Mulla pitäis varmaan olla joku lappu otsassa, jossa lukis: Älä koske!
Tajuaiskohan ihmiset sitten olla koskettelematta ja hipelöimättä mua. Hmm, vois kokeilla joskus...

"No se oli ainoo tapa, jolla sain sut jäämään." poika totesi tosiasioihin perustuvasti. No joo, ehkä toi oli totta, mutta en mä halunnu ottaa mitään syitä mun niskaan. Vaan joku idiootti tekis silleen.

"Miks mun ees tarvii jäädä? Mä haluun vittu soikoon vaan kotiin. Teen tässä suunnilleen jo kuolemaa nii mitä muuta sä vielä musta haluaisit, jos saan kysyä." tiuskaisin takaisin pojalle, joka tuijotti minua. Hänen katseensa näytti hetken ajan tyhjältä ja tunteettomalta, mutta en kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota.
Tuo huokaisi syvään, ennen kuin vastasi: "Ihan kuule ajattelin vain kysyä, että vosinko tarjota sulle kyytiä kotiin?"
Toinen huokaus karkasi hänen huuliltaan: "Se ois vähintä mitä mä voin tehä, kun aikasemmin räiskäytin kaikki ne kuravedet sun päälle. Ja sä näytät muutenki aika pahalta, jos nyt rehellisiä ollaan", poika lisäsi pienen ilmoituksen lauseensa loppuun. Joo, että sinäkin voit sitten ihan vapaasti mennä ja haistaa pitkän paskan.