~ Taehyung on kauan elänyt äitinsä siivellä, mutta yhtäkkiä tuon elämään tulee suuri muutos, ja mies pääsee koettelemaan rajojansa.
⚠️ Sisältää kiroilua ⚠️
Oppilaita ei tule enää kauheasti luokkaan. Vain pari enää. Viimeisenä, tajuan että Jungkook käy samoilla matematiikantunneilla kuin minä. Ei vi-. Mies astelee juuri ja juuri luokkaan kun kello lyö tasan kaksitoista.
Tuo kävelee pokkana viereeni ja heittää repun pois penkiltä ja istuu siihen.
Pyöräytän silmiäni ja nostan repun istelleni, ja asettelen sen tukevasti jalkoihini.
"Onko sun pakko olla tollanen?" Kuulen vierestäni ja nostan katseeni hieman hämilläni tuohon. "Mi-mitä meinaat...?" Kysyn kulmat kurtussa. "Elät niinku olisit täydellinen, ja kaikki on hyvin eikä mikään huonosti." "Mitäh? Jungkook, meillä on matikkaa keskity..." Tiuskaisen pojalle ja pieni puna poskilla liikahdan kauemmas tuosta. "Hei ihan oikeasti! Oot komee, sul on kavereita, oot suosittu ja esität jotain viis vuotta vanhempaa mitä oikeesti oot." Poika pitää tauon ja jatkaa;"Sua ei kiusata, oot sinkku ja sulla on perhe-." Keskeytän tuon painamalla paperilapun nuoren kirjaan. 'Turpa kiinni.' Lapussa luki ja Jungkook vain pyöräytti silmiään turhautuneena.
"Mä jatkan ruokatunnilla." Tuo kuiskaa minulle ja jatkamme tuntiamme.
Ruokatunti alkaa ja poistun luokasta. Lähden kohti ruokalaa omat eväät varalta repussa. Tänään pitäisi olla maksalaatikkoa, hhh....
Tunnen lämpimän vartalon painautuvan kylkeeni ja käden olkapäälläni. Säpsähdän hieman, mutta kun tajuan hahmon olevan Jimin, helpotun. Onneksi se ei ollut Jungkook...
"Kaikki hyvin, Taetae?" Kääpiö kysyy hymyillen. Tuo on aina niin välittävä ja huolehtiva. Nyökkään vastauksena miehelle.
Jungkookin nk ~
Missä Tae? SIIS TAEHYUNG...! Äh, mikä muhun on menny? Mietin sitä koko ajan. Taehyung on omalla tavallaan tosi kiehtova... miten sen elämä on niin täydellistä? Miten se on samaan aikaan niin hyvän näkönen ja fiksu?
Ei JUNGKOOK LOPETA! Taehyung on ärsyttävä, muita muka parempi, näsäviisasteleva vittuilija.
Nään Jiminin ja Taen edessäni. Hölkkään nuo kiinni, ja otan tiukan otteen Taehyungin kädestä. "Mulla oli sitä asiaa." Sanon kylmästi ja vedän Taehyungin nurkan taa. "Äh! Noniin, mitä?!" Vanhempi kysyy hieman ärsyyntyneenä. Kylmä, peloton ja tyyni asenteeni katoaa kuin tuhka tuuleen ja katson tuota hieman surullisen oloisena.
"Kaikki hyvin?" Mies kysyy hiukan huolestuneena. "On, on. Mä vaan haluisin olla nyt hetken kahdestaan..." Vastaan ja katson maahan allapäin. "Kahdestaan? Miks..? Kyllä se sopii, mutta-." Taehyung jähmettyy paikalleen, ja nostaessani katseeni tuohon, nään miehen tuijottavan minua suoraan silmiin. Lähestyn tuota hitaasti ja epävarmasti, valmiina nostamaan käteni tuon poskelle, mutta havahdun siihen kun Rosé hyppää selkääni koittaen kai halata minua.
"Hei Kookieee!" Kuulen naisen inisevän takanani. Käännyn tuon suuntaan ja väännän nopean tekohymyn kasvoilleni. "heih..." huokaan ja koitan välttää tuon huulia, mutta jotenkin hän saa annettua poskelleni suukon. "Onko sulla jotain koulun jälkeen?" Nainen virnuilee iskien silmäänsä minulle. "On, kouluhommia." Matala ääni keskeyttää meidät, juuri kun olin pudistamassa päätäni vastaukseksi. Käännän katseeni Taehyungiin hämilläni. Mitäh...? "Mun kanssa." Tuo lopettaa lauseensa ja katsoo pienesti hymyillen Roséa.
"aijaa... okei?" Tyttö naurahtaa narttumaisesti ja lähtee.
"Ai meil on jotain kouluhommia?" Kysyn virnuillen Taelta ja työnnän tuon seinää vasten lähentyen tuon huulia. "Ootko varma...?" Virnistän purren alahuultani samalla.
Mh, se taitaa päästä jyvälle...
Taehyungin nk ~
Jungkook lähestyy kasvojani. Tönäisen tuon refleksin omaisesti pois, ja katson pieni puna poskillani pois päin. "Se oli tollo vaan tekosyy. Sä et mitään opiskele, pokaat vaan naisia ja pidät niitä 'ominas' ku ne ois jotain esineitä sulle ja sitten tuhoat ne sisältä päin!" Melkein huudan. "et muuta teekkään." Lisään ja lähden takaisin Jiminin luo. Tapa miten Jungkook lähestyi minua... pidin siitä, mutta samaan aikaan vihaisin sitä niin vitusti!
Enkeli hölkkää luokseni pienesti virnuillen. "Miten Jungkookin kanssa?" Kääpiö nostaa kulmiaan ja tökkii minua kyynärpäällään. "Jimin, mitä sul on mieles?" Kysyn naurahtaen. Vitsit on sallittu, mutta henkilökohtaisuuksiin en tahdo mennä.
"Onko Jungkook kiva? Onko sillä hyvät huulet? Näitkö sen kalun-.?" Blondi kuulustelee. Ei jumalauta, JIMIN. "Jimin, me ei ees olla kavereita." "Koska te ootte jotain muuta?" "EI!" Huudahdan ja nään monia katseita kohdistuvan minuun. "Ei..." sanon hiljaa ja käännän nolostuneena katseeni lattiaan.
// Osa 3, purkissa.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Musta tuntuu että nää ensimmäiset osat on huonoja.. mutta en ala enää muuttelemaan näitä, koska lupaan että ens osat on sitten pidempiä ja parempia!! 🥰
