(Tauolla)What I feel | Vkook ff | FIN ☀️

Osa 2 || Playboy

"Haluutko tapella?!" Jungkook ärähtää, hieman lapsellisen kuuloisesti.
Pudistan päätäni ja naurahdan;"En tällä kertaa."
Jätin nuoremmasta varmaan aika hölmön kuvan, sillä tuon ilmekin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Tuo selvästi on ryhmäpaineen alla, sillä porukkaa vain kerääntyy enemmän ja enemmän ympärillemme.
"Vitun nössö, et uskalla ottaa pientä ottelua, vai?" Poika nauraa ja heiluttelee jo hiukan nyrkkejään ilmassa.
"En halua tapella." Kohautan olkiani ja vilkaisen taakseni turhautuneena. Porukkaa on, nopeasti laskettuna heitä on noin kaksikymmentä.
"Kim Taehyung ja Jeon Jungkook. Kansliaan, kiitos." Kuulutetaan. Ei helvetti nyt oikeasti.
"Hyvin meni, skidi." Pyöräytän silmiäni nuoremmalle ja lähden kädet taskuissa kansliaa kohden. Huomaan ettei poika seuraa perässä, uskon ettei halua ongelmiin. Niihin hän kuitenkin jotenkin päätyy...
Koputan kanslian oveen ja saan luvan tulla sisään. Jeon Mark, Jungkookin isä istuu rehtorin penkillä ja pyörittelee kynää sormissaan. Samanlainen adhd kuin poikansakin...
"missä Jung-? Korjaan Jungkook..." kysyy mies hieman sekaisen näköisenä. "En tiedä mr. Jeon." Huokaan ja korjaan hieman kampaustani.
Kansliaan laahustaa parin minuutin jälkeen vittuuntuneen näköinen Jungkook. Katson rehtoria tyynenä ja pidätän nauruani, jonka aiheuttaa tuon vakavan näköinen ilme. Tuota ilmettä en oo koskaan aikasemmin nähny!
"Olitte tappelussa?" Mies aloittaa.
"Taehyung aloitti." Jungkook äkäisi.
"Miten...?" Rehtori kysyy hieman hämillään. Mullekin tuli yllätyksenä että mä alotin sen 'tappelun', jos sitä edes siksi voi kutsua.
"Se tönäs mua ja saatoin ehkä vähän suuttua." Hyvät tekosyyt hei.

Lopuksi saimme molemmat merkinnät, muttei jälki-istuntoja. Huhh. Onneks mulla on oma wilma... Jungkookin isä taas on rehtori, hah ei käy sääliks sitä.

Ensimmäinen tuntikin meni skipaten ton tyhmän kuulustelun takia. Ei vois paremmin päivä mennä!

Käytävillä on täyttä. Oppilaita on hajaantunut eri porukoihin ja jotkut lymyilee koulun vessoissa. Jimin kävelee energisenä vieressäni, mutta heti saavuttaessamme Rosén, Jungkook ilmestyy paikalle. Voiko se jo jättää mut rauhaan?
"Hei Tae ja Jimin." Tyttö hymyilee ja nään kuinka Jungkook nappaa tuon kädestä kiinni.
Jiminkin taisi nähdä saman...
"Babygirl, mistä tunnet nää kaks?~" Jungkook kysyy ärsyttävään playboy sävyynsä Rosélta ja tyttö vain hymyilee.
"Taetae on vanha luokkakaveri ja Jimin on samassa tanssiryhmässä mun kanssa." Tuo kertoo ja saan heti kauheita kylmiä väreitä Jungkookin tuijottaessa Jiminiä tappavasti. Vedän kääpiön kainalooni ja pudistan päätäni hermostuneena.
"Rosé, me jätetään teidät kahdestaan ja lähdetään tunnille. Nähdään." Hymyilen tekohymyä ja lähden ripeästi pois kaksikon luota.
Niin feikkiä kuin olla saattaa...

"Mi-mikä sulle tuli...?" Jimin kysyy huolestuneen sävyyn ja katsoo minua suoraan silmiin. Vältän katsekontaktin ja alan vain nopeasti selittää mikä minuun tuli.
"Jungkook tietää nyt sun tanssitaustasta." Huokaan hermostuneena.
"Niin, entä sitten?"
"Siitä huomaa kuinka se ois valmis tekeen sulle vaikka mitä. Sä tiedät minkälainen playboy se on!" Korotan hermostuneena ääntäni. Vilkaisen kerran blondin silmiä, ja huomaamattani jään tuijottamaan niitä kauaksikin aikaa, kunnes tuo pyöräyttää silmiään ja taputtaa rintakehääni.
"Mä oon iso poika jo! Sä aina pidät meistä muista huolta, mutta mä osaan jo pitää huolta itsestäni. Joten ei tarvii enää noin paljoa huolehtia mun hyvinvoinnista. Vihdoin keskittyisit omaan vointiis, okei?" Enkeli hymyilee kirkkaasti. Nyökkään pieni hymy kasvoillani.
Aina tuo saa minut hymyilemään, onhan tuo paras ystäväni.

Tunti alkaa, matematiikkaa. Menen luokkaan ja harmikseni nään Jiminin menevän Jisoon pariksi. Menen istumaan yksin ja varaamaan vieruspaikkaa 'en kenellekään'. Laitan reppuni penkille ja kaivan sieltä matikankirjan ja penaalin.

Opettaja on jo viis minuuttia myöhässä...

UwU se on niin komee 💕 Mutta taas tuli vähän päälle 500 sanaa. Kello on nyt neljä aamulla ja mulla on aivan sairaan levoton olo 😂