(Tauolla)What I feel | Vkook ff | FIN ☀️

Osa 5 || Nyt ja aina

"Mä oon homo."

Näin, kuinka nuo sanat pistivät Taehyungin hiljaiseksi. Tuo ei sanonut mitään sen jälkeen.. hän vain lähti. Jätti minut yksin. Hylkäsi minut. Eikä Tae, minun paras ystäväni enää puhunut, ottanut yhteyttä tai edes katsonut minuun...

Noin pelkäsin käyvän, koska samanlainen painajainen on piinannut minua nyt viimeiset kolme viikkoa. Mutta ei. Sanottuani nuo sanat kultakutri painautui halaamaan minua. Ihana tunne.. kaikki nämä paineet mitä minulla on ollut viimeiset kaksi kuukautta vain katosivat! Tae hyväksyi minut <3

Loppu Jiminin näkökulmalle. -
Taehyungin nk ~

Hymy huulillani ja pienet kyyneleet silmissäni halasin Jiminiä. "Sä saat olla mitä vaan haluat, mä en tuomitse sua. Oon sun kanssa nyt ja aina." Kuiskaan pätkän korvaan ja päästän tuon halista. Miehen kyyneleet olivat jo häipyneet ja näin taas tuon tutun aurinkoisen hymyn.

"Mennään jo seuraavaan luokkaan." Sanon miehelle, mutta tuo antaa minulle kylmän katseen. "Ei! Otetaan selvää siitä hyypästä, joka ei halua meitä liikuntatunnille!" Naurahdan pätkän sanoille. "En halua enää mitään vaikeuksia." Huokaan pyöräyttäen silmiäni. "Muttamuttamutta-!" "Okei! Mennään." Nauran Jiminin käytökselle ja lähdemme yhdessä seuraavan kerrokseen.

Yllätyn, kun en nää Jiniä ja Yoongia missään. Toisaalta miksi nuo olisivat jääneet katsomaan meidän perään niinkuin jotkut lastenvahdit? Vilkaisen kelloa. "liikuntatuntia on vielä puolituntia.." totean ja lähden Jimin vierelläni salin ovia kohden. "Mutta eihän meidän tarvi mennä enää tunnille? Vihaan koripalloa.." Kuulen pehmeän äänen kysyvän vierestäni. "Ei. Me voidaan jäädä tähän." Naurahdan ja istun penkille ovien vieressä ja taputan pari kertaa vieruspaikkaani merkiksi että Jimin istuisi siihen.

Skip liikuntatunti -
Oppilaita alkoi vyöryä ulos salista ja niin myös opettajakin. Tuo pysähtyi luoksemme ja katsoi meitä hetken epätoivoisena. "Te kaksi siis ette olleet liikuntatunnilla? Kim Taehyung ja Park Jin-." "Jimin. Joo." Jimin korjaa nopeaa ja vilkaisee minua. "Saatte merkinnät ja pienen rangaistuksen. Siivoatte tämän välitunnin aikana poikien pukuhuoneen." Opettaja huokaa väsyneen oloisena ja tallustaa tiehensä. Pieni huokaus pääsee minunkin suusta, kunnes pätkä vetää minut saliin. "Hoidetaan tää pois alta ja mennään sitten loppu päiväksi jonnekin viettämään aikaa yhdessä!" Enkeli hymyilee kirkkaasti ja ilmoittaa lähtevänsä etsimään siivoojaa ja siivouskamoja. Itse kävelen jo pukuhuoneeseen. "Sua ei sitten näkynyt..." tuttu tumma ääni kuuluu takaani. Käännyn katsomaan Jungkookia katsoen tuota pieni inho kasvoillani. Tuo on yläosattomissa, ehh... nuo vatsalihakset. Ei, en mä voi ajatella näin! "Ei, en ollut. Ja nyt joudut maksaan niille tolloille huh?" Nauran ja Pyöräytän silmiäni. "Mistä tollanen huoramainen asenne mua kohtaan johtuu?!" Mies korottaa ääntään ja tönäisee minut seinää vasten. "Huoramainen? Sanoo poika joka makaa tyttöjen kanssa vain suosion takia." Ei olisi pitänyt sanoa tuota. Tunnen kuinka pojan vasen käsi jo pitää alaselästäni kiinni ja kuinka oikea havittelee kaluani. Koitan purra hammasta, mutta epäonnistun ja päästän pienen voihkaisun karkaamaan huuliltani. Jungkook ei peräänny vaan alkaa vain parantamaan suoritustaan. "Lo-lopeta.." vaikerran ja yritän vastustaa tahtoa miestä kohtaan. "Sä pidät tästä? Pidäthän?" Jung virnistää ja minä Pudistan päätäni. Nään kuinka tuo alkaa menettää hallintaansa ja alkaa jo avata farkkujaan. "Woah!! Olin pari minuuttia pois ja tyypit jo tositoimissa!" Jimin nauraa. "Eieiei! Jimin tää ei-... me ei oltu.!" Annan periksi ja peitän käsilläni jo nyt hiukan märän tuntuisia housujani. Kuulen kuinka pieni tuhahdus kuuluu selkämme takaa nuorimman suusta, ja se saa minut jotenkin myös hiukan loukkaantumaan. Enkä oikein tiedä miksi, mutta pojan käyttäytyminen on alkanut kiinnostaa minua...