(Tauolla)What I feel | Vkook ff | FIN ☀️

Osa 4 || Urpot

"Okei, okei. Mä lopetan.." Pätkä mutisee katse muissa, jotka ovat jo lopettaneet tuijottamisen ja jatkaneet matkaansa luokkiin. "Ruokailu on muuten jo ohi." Jimin lisää ja nostaa päänsä minua kohden. "Sekin vielä.", huokaan turhautuneena ja työnnän kädet taskuihin. Lähden kävelemään kohti rappusia, jotka vievät toiseen kerrokseen missä sijaitsee liikuntasali, jossa seuraava tunti pidetään. Kuulen askeleita tulevan minua kohti, jotka oletan kuuluvan Jiminille.

Jatkan pokkana kävelyä ylempään kerrokseen, kunnes vahva käsi pysäyttää minut olkapäästäni. Horjahdan hieman, mutta saan juuri ja juuri itseni taas aloille. "Kim Taehyung.", kuulen ärsyttävän tutun kuuloisen äänen takaani. Käännyn ympäri liimaten katseeni edessäni seisovaan Jiniin. Kim Seokjin.. ja tuon takana Yoongi, saman kokoinen Jimin otteissaan.

"Aijotko seurata tätä samaa kaavaa joka vuosi?" Kysyn naurahtaen Jiniltä. "Namjoon ei ole täällä, joten kukaan ei oo pysäyttämässä meitä." "Mihin se lähti...?" Kysyn toinen kulma koholla. "Muutti kai.." mies vastaa hiljaa.

"Okei. Mutta tässä tää kai oli ja nähdään, meillä alkaa liikuntatunti." Heilautan kättäni kaksikolle ja olen jo menossa vanhimman ohitse, kunnes tuo pysäyttää minut ja työntää päin seinää. "Äh!", huudahdan pienesti. Alan pidätellä olkapäätäni, samalla katsoen Jiniä. "Voitteko kertoa mitä te haluatte ja lähteä?" Kysyn turhautuneena ja otan pari askelta pois päin seinästä. "meille luvattiin maksaa jos ette mee tunnille." Jin kohauttaa olkiaan. Äänensävystä päätellen  ei tuokaan oikein tiedä mitä siis tehdä. "Okei?" Alan nauraa. Kuka maksaisi noille nulikoille siitä ettei minä ja Jimin mennä tunnille? "Kuka?!" Kuulen Jiminin avaavan suunsa. Lopetan nauramisen ja käännän katseeni tuohon. "mm... paljon maksatte jos kerrotaan?" Jin kysyy silmät hohtaen. "Me ei voida kertoa." Matala ääni keskeyttää vanhimman aikeet. Tuijotan vaalea tukkaista Min Yoongia, jonka käsi hivelee Jiminin olkapäätä. Pätkän posket ovat tulipunaiset samalla kun tuo puree alahuultaan.

Eikai-... JIMIN.

"Mutta me voidaan lintsata... tätä enää kukaan jaksa." Huokaan pyöräyttäen silmiäni. "meille sopii.." Jin naurahtaa ja kohauttaa olkiaan. Yoongi päästää irti Jiministä, jättäen blondin seisomaan tyhjän näköisenä keskelle suurta käytävää. Näen kuinka Yoongi kuiskaa nopeaa Jiminille jotain, jonka jälkeen lähtee virnuillen vanhimman kanssa ylös, kai varmistamaan ettei me mennä tunnille.

Hah.. urpot.

Siinä minä ja Jimin sitten seisoimme. Keskellä käytävää pätkä vieressäni, ja minä etsimässä repustani puhelintani, siinä toivossa että siinä olisi vielä akkua. Sitten tunnen pienen taputuksen olkapäässäni. Käännyn Jiminin puoleen jääden katsomaan tuota kysyvästi, pidellen reppuani edelleen käsissäni.

"Tae, sähän tiedät että mä välitän susta tosi paljon ja oot mulle tosi tärkeä. Niinhän?" Jimin nostaa ujon katseensa minuun, jonka jälkeen katseemme kohtaavat ja nään tuon punaiset posket. "mm... joo, tiedän." Nyökkään hiukan epävarmana. Mitä pätkällä on mielessä? Onko sillä jotain kerrottavaa...? Eh, Taehyung kuuntele! Jimin on hetken hiljaa ja pudistaa päätään pienesti. "Me ollaan parhaita kavereita. Oltu lapsesta asti." Lisään pieni hymy kasvoillani. "Joo, mutta kuule.. mi-mitä jos..." kurtistan kulmiani. Jiminin posket alkavat punottaa enemmän ja enemmän, tehden miehestä ihan tomaatin näköisen. Silmäni ovat lukittuneet tuon omien kanssa, kunnes pienet kyynelet alkavat valua alas tuon poskia pitkin kylmälle koulun lattialle.

Alan pienesti panikoida. Onkohan jotain sattunut... onko Yoongi satuttanut Jiminiä??! Mitä tapahtuu?!!

Nostan kättäni pyyhkiäkseni pojan lämpimät kyyneleet paitani hihalla. "Hei, kaikki hyvin? Voit kertoa mulle, jos jokin on huonosti." Sanon lämpimästi. Pienempi, mutta minua vanhempi poika nostaa katseensa minuun ja sanoo;

"Mä oon homo."